Yhteinen hiilineutraaliuden määritelmä edistää ilmastotyötä aluerakentamisessa
Suomen Green Building Council on määritellyt, miten hiilneutraalius määritellään aluerakentamisessa kokonaisvaltaisesti. (KUVA: FCG)
Green Building Council Finland on julkaissut hiilineutraalin alueen määritelmän kaupunkien, kaavoittajien ja kaupunkikehittäjien käyttöön. Ohjeistus edistää ilmastopäästöjen mittaamista ja minimointia uusien alueiden ja korttelien rakentamisessa yhdenmukaisella, vertailun mahdollistavalla tavalla.
Suomessa suunnitellaan ja osittain jo rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkialueita. Hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita asetetaan ja ilmastopäästöjä mitataan kuitenkin eri kunnissa ja hankkeissa erilaisin tavoin. Suomen Green Building Council on nyt julkaissut yhdenmukaisen määritelmän sille, mitä hiilineutraali rakennettu alue tarkoittaa ja mitä ilmastopäästöjä ja -hyötyjä on huomioitava, jotta alue voi julistautua hiilineutraaliksi.
– Tavoitteena on helpottaa kaupunkien ja kuntien ilmastotyötä kaavoituksessa. Alueelliseen päästölaskentaan ei ole ollut yhtenäisiä käytäntöjä ja käytössä on ollut useita erilaisia laskentatyökaluja, ja laskennassa on huomioitu erilaisia asioita, kestävän kehityksen asiantuntija Ella Lahtinen Green Building Council Finlandista kertoo.
Lisäksi hankkeiden ilmastotavoitteista on usein puuttunut koko alueen tai rakentamisen koko elinkaaren kattava kokonaisvaltaisuus.
Ilman kokonaisvaltaisuutta ei synny ilmastoviisaita asuinalueita
Uusi hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä pitää sisällään kaikki ilmastovaikutukset, joihin kiinteistöjen ja infrastruktuurin rakentamisella voidaan vaikuttaa: rakentamisen aiheuttamat hiilipäästöt, kiinteistöjen ja infraratkaisujen energiankulutuksen sekä huollon ja korjausten hiilipäästöt, alueen liikenteen hiilipäästöt sekä purkamisesta aiheutuvat päästöt.
Hiilineutraaliuden määritelmässä otetaan huomioon myös maankäytön muutokset, eli mahdollisten viheralueiden väheneminen tai lisääntyminen.
– Niin tärkeää, kuin yksittäisten rakennusten hiilipäästöjen vähentäminen onkin, paljon isompi kysymys Suomen ilmastotavoitteiden kannalta on, miten ilmastovaikutukset huomioidaan varhaisessa vaiheessa kaupunkialueiden suunnittelussa. Jos hiilijalanjälkeä ei tiedetä tai se selvitetään liian kapeasti, emme pysty tunnistamaan ilmastoviisaimpia ratkaisuja, johtava elinkaariasiantuntija Roosa Roisko A-Insinööreistä sanoo.
Aluerakentamisen ilmastopäästöistä karkeasti puolet syntyvät kiinteistöistä ja niiden rakentamisesta, puolet infrarakentamisen ja liikenteen päästöistä. Aluesuunnittelu vaikuttaa laajasti kestävään elämäntapaan, sillä se luo puitteet vähähiiliselle elämälle, alueellisille energiajärjestelmille ja vähähiiliselle liikennejärjestelmälle.
Määritelmän kirjoitustyötä on ohjannut Green Building Council Finlandin aluekehitykseen keskittyvä työryhmä, jossa ovat mukana Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Vantaan kaupungin edustajat sekä asiantuntijoita A-Insinööreistä, Sitowiseltä, Rambollilta, WSP:ltä ja SATO:lta. Määritelmän luonnosta on kehitetty edelleen kevään 2023 aikana kolmessa kaavoitus- tai aluekehityshankkeessa Keravalla, Vantaalla ja Espoossa.
– Ilmastovaikutusten mittaamisen menetelmät kehittyvät koko ajan, ja myös hiilineutraalin alueen määritelmä tulee elämään ja päivittyvään. Joka tapauksessa meillä on nyt perusteellinen yhteinen pohja sille, mitä kaikkea on mitattava ja ohjattava, kun alueen tavoitteena on hiilineutraalius, Ella Lahtinen toteaa.
