Levoton tilanne rakennusalalla nostaa esiin uhkakuvia hankkeesta, joka muuttuu kunnan kankkulan kaivoksi – Ongelmien kasautumista on vältettävä, jos työmaa yllättäen tyhjenee, neuvoo asiantuntija

Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen on huolissaan, miten rakennusalan ahdinko vaikuttaa kuntiin. Vajaan 20 vuoden ajan alan näkymiä työkseen katsonut Simpanen ei muista rakennusalan kannalta yhtä epämiellyttävää tilannetta.

Isoja tekijöitä on kaatunut. Taannoin esimerkiksi Siklatilat jätti konkurssihakemuksen Oulun käräjäoikeuteen. Sen liikevaihto oli vuonna 2021 yli 106 miljoonaa euroa. Jo ennen tätä yllätystä konkurssiin oli hakeutunut Jukkatalo, joka oli toiminut vuodesta 1968 lähtien.

Simpanen myöntää, että näin isojen rakennusalan toimijoiden konkurssihakemukset ovat jotain sellaista, mitä hän ei olisi vielä jokin aika sitten osannut kuvitellakaan.

– Korkojen nousut, inflaatio ja aiemmin sovitut hinnat, Simpanen pohtii esimerkkejä syistä, jotka ovat ajaneet rakennusalaa ahdinkoon.

Riskit on hyväksyttävä

Rakennusalan konkurssiaallon kehittymistä ja suuntautumista ennakoidessa kuntien on vaikea –  jopa mahdotonta –  kantaa korttaan kekoon jo sovittujen ja käynnissä olevien rakennusprojektien hintojen uudelleen sopimiseksi. Näin on, vaikka rakentamiskustannukset nousisivat ja aiemmin sovitut hinnat koettelisivat rakentajaa.

– Julkisella puolella laki määrittelee hankintoja. Kun hankintapäätös on tehty ja se on tehty lain kirjaimen mukaan, niin siitä poikkeaminen voisi johtaa pitkiin oikeusprosesseihin.

Rakentamisen yleisissä sopimusehdoissa puhutaan poikkeusoloissa, mutta näihin poikkeusoloihin ei lukeudu talouden sakkaaminen.

– Tällaista tilannetta katsotaan liiketoimintaan liittyvänä riskinä.

Työmaalle on saatava tarvittaessa uudet tekijät

Jos rakentajalta loppuvat rahat esimerkiksi kesken koulun tai päiväkodin rakentamisen ja rakentajan on lyötävä hanskat tiskiin, niin se voi olla todella iso takaisku varsinkin pienelle kunnalle, Simpanen myöntää.

– Jos kokonaisurakoitsija menee konkurssiin, niin se voi olla tosi vaikeaa kunnalle, jossa ei ole 15 vuoteen rakennettu uutta päiväkotia.

Olennaista on, että mahdollisten konkurssienkin yhteydessä saataisiin rakentaminen jatkumaan, muuten erilaiset vaikeudet alkavat kasaantua ja hintalappu takaiskulle suurenee.

Tähän yhteyteen ei ole olemassa yhtä neuvoa, ja varsinkin Suomen suurimmissa kaupungeissa on enemmän resursseja kuin muilla seuloa parhaat ratkaisukeinot suhteellisen nopeasti.

– Kyllä varmasti keinot pienemmissäkin kunnissa löydetään, jos tällaiseen tilanteeseen joudutaan. Kuntaliittokin auttaa tarvittaessa.

Joka tapauksessa konkurssit eivät ole hyväksi kenellekään, ja ne aiheuttavat lisäkustannuksia kunnille.

Rakentaminen jatkuu edelleen

Uusista rakentamisurakoista päätettäessä on hyvä olla nyt erityisen tarkkana. Jokaiselle kohteelle on oma rakentajansa, muiden muassa kokonsa perusteella, Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö jatkaa.

Mikko Simpanen on huomioinut, miten puheet asuntorakentamisen hyytymisestä ovat olleet aktiivisia jo noin puolen vuoden ajan.

Toimitilarakentamisen suhteen keskustelua ei ole käyty samalla tavalla ja arvioita ei ole esitetty yhtä paljon.

Sitten taas julkisen rakentamisen puolelta ei ole ollut esillä isojen hankkeiden lykkääntymisiä, vaan monen päiväkodin, koulun tai sairaalaan rakentamista on edistetty alkuperäisten suunnitelmien mukaan päätöksenteossa.

– Ei ainakaan kovin moni kaupunki tai kunta ole tällaisia rakentamisia lykännyt tietääkseni.

Korjausrakentamisesta puhuttaessa on hyvä olla myös erityisen tarkkana nyt.

– Kunnissa on saattanut kertyä merkittävästi korjausvelkaa vuosien saatossa ja usein on tilanne, että korjaus on aloitettava suunnitelmallisesti.

Kunnissa voidaan tietysti arvioida erilaisia riskejä rakennusalan ahdingon vaikutuksista lähtien. Sitä voi miettiä, jos vaikkapa rakennuksen korjaamisen suhteen olisi mahdollista ottaa hallittu riski ja pitkittää korjaustöiden aloittamista.

Joka tapauksessa kaikki tällaiset asiat on pohdittava tilannekohtaisesti, Simpanen lisää.

Tilanteet muuttuvat nopeasti

Kuntien valmius kohdata rakennusalan myllerryksen vaikutuksia vaihtelee, mutta helppoa ei ole ollut tähänkään mennessä.

Esimerkiksi teknisen toimialan rekrytointivaikeudet ovat olleet karua todellisuutta suomalaisissa kunnissa jo pitempään.

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan alan työpaikoista jäi viime vuonna täyttämättä 22 prosenttia, koska sopivia hakijoita ei löytynyt, Simpanen huomauttaa.

Omat sopeutumishaasteet tuo vuoden 2025 alussa voimaan astuva rakentamislaki. Ja omat huolensa kunnille tuo omistettujen sote-kiinteistöjen yhtiöittämisvelvoite ja vuokraaminen markkinaehtoisesti vuoden 2026 alusta lähtien.

– Sote-uudistuksen kautta kuntia on pakotettu ammattimaisiksi kiinteistöjen omistajiksi.

Kuntien teknistä puolta työllistävät myös uudet energiatehokkuusvaatimukset, joista on päätetty EU:n tasolla.

Alan haasteet ovat monilta osin samat sekä yksityisellä että julkisella puolella, mutta perusasetelma rekrytointien suhteen näyttää jatkuvan.

– Yksityisillä toimijoilla on paremmat edellytykset palkata osaajia kuin kunta-alalla.