Kansallisteatterin Pienen näyttämön peruskorjattu katsomo. (Kuva: Tuomo Manninen)

Kansallisteatterin Pienen näyttämön peruskorjaus on valmistunut suunnitellussa aikataulussaan. 1950-luvulla rakennettu Pieni näyttämö ja 1930-luvulla rakennettu väliosa ovat kokeneet täydellisen perusparannuksen. Mittavan peruskorjauksen lähtökohtana on ollut vanhan kunnioittaminen ja entisöiminen samalla, kun teatterin tila- ja tekniikkaratkaisut on päivitetty palvelemaan tämän päivän ja tulevaisuuden teatterintekijöitä sekä yleisöä.

Hankkeessa uudistettiin Pieni näyttämö katsomoineen ja toteutettiin uudet esitystilat Taivassali ja Maalaamosali. Lisäksi luotiin esitysharjoitustiloja, teatterin tukitoimien työ-, logistiikka- ja teknisiä tiloja sekä uusi kahvila Willensauna esiintymislavoineen. Peruskorjattua pinta-alaa on kuudessa kerroksessa ja ilmanvaihtokonehuoneessa yhteensä 8 250 bruttoneliömetriä ja 35 000 kuutiometriä.

Hankkeen tavoitteena oli yhdistää eri aikakausina rakennetut teatterikorttelin osat toisiinsa poistamalla mm. lukuisia käyttöä hankaloittavia tasoeroja toiminnallisissa tiloissa. Samoin tavoitteena oli toteuttaa teatterihenkilökunnalle toimivat, luonnonvaloa saavat työtilat.

Hanke toteutettiin kärkihankeallianssimallilla, mikä sopii vaativiin korjausrakennushankkeisiin. Hankkeen tilaajana toimi Suomen Kansallisteatteri ja palveluntuottajana SRV. Rakennuttajakonsulttina toimi A-Insinöörit, pääsuunnittelijana Aki Davidsson ja arkkitehtina Arkkitehdit Davidsson & Tarkela.

Vaativaa peruskorjausta vanhaa kunnioittaen

Rakennustyöt käynnistyivät alkusyksystä 2020. 50-luvun osan purkutyöt aloitettiin lokakuussa 2020, mutta 30-luvun puolella purkutyöt päästiin aloittamaan vasta reilu vuoden päästä marraskuussa 2021, sillä osan suunnitelmiin kohdistunut valitus ja sen käsittely viivästyttivät projektia yli vuoden. Suunnittelussa ja rakentamisessa pystyttiin kuitenkin kirimään aikataulua merkittävästi, ja uudet tilat saatiin käyttöön tilaajan tavoitteen mukaisesti syyskaudelle 2023.

Korjaustöihin oman haasteensa toivat väliaikaiseksi varasto-osaksi tarkoitetun 30-luvun osan rakennuksen kantavat rakenteet, mitkä jouduttiin vahvistamaan perustuksista kattoon ja nykyaikainen talo- sekä teatteritekniikka sovitettiin käytännössä uudelleen rakennettuihin tiloihin. Myös suojellun kiinteistön poikkeavan ohuet kantavat betonirakenteet ja niistä aiheutuvat kuormitusriskit sekä purkutöiden aikaiset väliaikaiset tuennat ovat edellyttäneet erityisen huolellista töiden suunnittelua.

– Peruskorjaushanke on edellyttänyt koko työmaaorganisaatiolta jatkuvaa toteutuksen kehitystyötä lukuisten erikoisrakenteiden ja suojeltujen rakennusosien vaativien yksityiskohtien toteuttamisessa sekä yhteensovittamisessa uusitun talotekniikan ja viimeisimmän esitystekniikan kanssa. Projektihenkilöstömme on yhdessä allianssiorganisaation ja yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittänyt onnistuneesti ratkaisuja erilaisiin haasteisiin muuttuvissa tilanteissa, kertoo SRV:n projektipäällikkö Mikko Nykänen.

Kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta peruskorjattiin huolella entisöiden. Aiemmin puutyöverstaana toimineen Taivassalin vuonna 1954 asennettu kaunis puupölkkylattia nostettiin peruskorjauksen alta pois, kunnostettiin ja asennettiin takaisin. Taivassaliin puolestaan on jätetty näkyville tiiliseinää, joka tuli esiin peruskorjauksen yhteydessä. Tiiliseinä oli aikanaan osa 1930-luvun väliosan Kaisaniemen puiston puoleista julkisivua.

– Hienoa on myös se, että peruskorjausta on toteutettu näyttämätoiminnan ollessa käynnissä. Yhteensovitusta on tehty teatteritoiminnan kanssa meluavien töiden osalta. Työmaasta ei ole syntynyt teatterin Suuren näyttämön esitystoiminnalle merkittävää haittaa, Nykänen kertoo.

Uudistunut teatteri palvelee tämän päivän ja tulevaisuuden teatterintekijöitä sekä yleisöä

Peruskorjattu Pieni näyttämö edustaa tekniseltä infrastruktuuriltaan Suomen moderneinta teatteria. Äänijärjestelmä on immersiivinen. Näyttämöiden akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota, esimerkiksi ilmastoinnin aiheuttaman ja muista tiloista kuuluvan äänivuodon hiljaisuustaso vastaa hotellihuoneille asetettuja vaatimuksia. Esitysten taiteelliseen suunnitteluun avautuu teknisten ratkaisuiden myötä uusia luovia mahdollisuuksia. Teknisen näyttämöhenkilökunnan työturvallisuus on aiempaa parempi; esimerkiksi käsikäyttöisiä köysistöjä tai tikastyöskentelyä ei enää tarvita.

– Vuonna 2012 saimme kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosojalta tehtävän suunnitella teatteri uudella ja tulevia sukupolvia palvelevalla tavalla. Tartuimme ilman muuta haasteeseen. Matka on ollut pitkä ja monipolvinen. Työ kannatti, sillä peruskorjattu Suomen Kansallisteatteri on valmis palvelemaan yleisöä, taiteilijoita ja teatterin työntekijöitä nyt ja tulevaisuudessa, Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho kertoo.

Uudistettu Kansallisteatterin Pieni näyttämö käynnistää toimintansa syksyn aikana.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *