Ilmastokriisin torjuntaa toivoo hallituksen kärkiteemaksi aiempaa harvempi
71 prosentti Ilmastobarometrin vastaajista toivoi, että metsien hakkuiden määriin ja hoitotapoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät. Laskua verrattuna vuoden 2019 tuloksiin on 12 prosenttiyksikköä. (Kuva: Ville Miettinen)
Suomalaisista 61 prosenttia toivoo ilmastokriisin hallintaa seuraavan hallituksen kärkiteemaksi, käy ilmi tuoreesta Ilmastobarometri-kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla.
Osuus on laskenut edellisten vaalien alla toteutetusta vastaavasta kyselystä. Vuonna 2019 ilmastokriisin torjuntaa kärkiteemaksi toivoi 70 prosenttia vastanneista.
Tuoreiden tulosten mukaan ilmastotoimiin myönteisesti suhtautuvien määrä näyttää laskeneen muutenkin neljän vuoden takaisesta. Kun vuonna 2019 vastaajista 44 prosenttia ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, nyt vastaava osuus on 32 prosenttia.
Myös hiilinieluihin suhtautuminen oli muuttunut. Kun vuonna 2019 vastanneista 83 prosenttia toivoi, että metsien hakkuiden määriin ja hoitotapoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät, nyt osuus oli 12 prosenttiyksikköä pienempi, 71 prosenttia.
Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.
Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.
Ilmastoratkaisuissa mahdollisuuksia kilpailukyvyn tehostamiseen
Vastaajista neljä viidestä (79 prosenttia) on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi kehittämällä osaamista ja uusia teknologisia ratkaisuja.
Lisäksi 68 prosenttia on sitä mieltä, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa.
Ilmastobarometrissa tiedusteltiin nyt ensimmäistä kertaa näkemyksiä ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteyksistä. Vastaajista 79 prosenttia on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulisi etsiä ratkaisuja kokonaisuutena. Vastaajista 64 arvioi, että Suomen hallituksen on toimittava aktiivisemmin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen eli luontokadon pysäyttämiseksi.
Vastanneista 74 prosenttia oli valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Nousu on merkittävä, sillä vuonna 2019 luku oli 62 prosenttia. Sähkön- ja lämmönkulutustaan ilmoitti vähentäneensä 67 prosenttia.
73 prosenttia vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että kuntien on kiihdytettävä siirtymää kestävään, kuten tuuli- aurinko- ja vesivoimaan perustuvaan energiajärjestelmään.
Tutkimukseen osallistui 1 043 iältään 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
