Kompostointi on vaihtoehto biojätteen erilliskeräykselle - HSY ei palkkaa kompostipoliiseja
Omaehtoinen kompostointi on vaihtoehto biojätteen erilliskeräykselle ja se edellyttää kompostointi-ilmoituksen tekemistä jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitusten avulla seurataan Suomen ja EU-maiden kierrätysasteen kehitystä. (Kuva: Jenni-Justiina Niemi/HSY)
Vaikka biojätteen erilliskeräys laajennetaan HSY-alueella koskemaan myös pienkiinteistöjä, omaehtoinen kompostointi on myös vaihtoehto erilliskeräykselle. Siihen sisältyy jatkossa ilmoitusvelvollisuus.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY valvoo kompostoinnin asianmukaisuutta yhteistyössä ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa.
Erilliskeräyksen sijaan asukkaat voivat halutessaan myös kompostoida itse biojätteensä, jolloin HSY ei automaattisesti toimita biojäteastiaa kompostoivalle kiinteistölle. Kompostointia valvovat HSY:n jätehuoltoasiamiehet, mutta erillisiä kompostitarkastajia ei palkata.
– Julkisuudessa on liikkunut huhuja, joiden mukaan uuden jätelain myötä palkkaisimme uusia kompostitarkastajia tai että se olisi erillinen virka. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa, sanoo HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen.
– HSY:n palveluksessa on jätehuoltoasiamiehiä, jotka auttavat asukkaita löytämään sopivia lajitteluvaihtoehtoja. He voivat tehdä kompostien ennalta sovittuja satunnaistarkastuksia oman työnsä ohessa, Nuutinen sanoo HSY:n tiedotteessa.
Tarkastukset rottien varalta
Kaikkien biojätettä kompostoivien kiinteistöjen (mukaan lukien vapaa-ajan asunnot, siirtolapuutarhat ja pienvenesatamat) on tehtävä kompostointi-ilmoitus (pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella HSY:lle) kahden kuukauden kuluessa biojätteen kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se on uusittava.
Kompostoinnin ilmoitusvelvoitteet ovat vuosien varrella muuttuneet, mutta valvontaviranomaiset ovat tehneet tarkastuksia aiemminkin. Kompostointi-ilmoitusvelvollisuus koski tätä ennen pääkaupunkiseudulla vain niitä asuinkiinteistöjä, joissa on vähintään viisi asuntoa, tai jotka ovat halunneet pitkän tyhjennysvälin sekajätteelle.
– Satunnaisten kompostitarkastusten tarkoitus on haittaeläimistä johtuvien riskien ennaltaehkäisy ja että kiinteistö täyttää määräysten mukaisen lajitteluvelvoitteensa. Valvontaa toteutetaan ensisijaisesti auttavassa ja neuvovassa hengessä, Nuutinen sanoo.
Kiinteistöjen lajittelu- ja liittymisvelvoitetta valvotaan jätehuoltorekisterin ja kiinteistöillä tapahtuvien tarkastuskäyntien avulla. Lisäksi kompostointi-ilmoitusten avulla seurataan lakisääteisesti Suomen ja EU-alueen kierrätysasteen kehitystä.
Myös bokashointi mahdollista
Kompostointi ei ole kenellekään pakollista vaan se on vapaaehtoinen vaihtoehto biojätteen erilliskeräykselle. Pelkän puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta.
Elintarvikejätteet täytyy kompostoida haittaeläimiltä suojatussa tiiviissä kompostorissa, ja myös esimerkiksi bokashointi on jätehuoltomääräysten mukainen biojätteiden käsittelytapa.
– Bokashointi on ilman muuta sallittu, kunhan fermentoitu biojäte jatkokompostoidaan suljetussa ja ilmastoidussa kompostorissa tai säiliössä. Bokashi-jäännöstä tai esikompostoitua biojätemassaa ei siis saa haudata maahan tai avokompostoida, sillä jätteen hautaaminen maahan on kielletty ja se voi houkutella haittaeläimiä tontille ja naapurustoon, kertoo ympäristöasiantuntija Minna Partti.
Biojätteen erilliskeräys laajenee HSY:n uusien jätehuoltomääräysten myötä pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen 1-4 asunnon pienkiinteistöihin. Aiemmin biojätelajittelu on koskenut kaikkia vähintään viiden asunnon kiinteistöjä.
Biojätteen erilliskeräystä koskevat muutokset tulevat voimaan porrastetusti Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella 1.7.2023, Vantaalla 1.1.2024 ja Helsingissä 1.7.2024.
Aiheesta aiemmin täältä Biojätteen keräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin.
