Kuntien roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ei täysin ymmärretä
Kunnilla ja kaupungeilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaikilla tämä ei kuitenkaan tiedossa ole. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntien rooli ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa ei ole täysin selvä kuntalaisille. FCG;n Kantarilla teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vain reilu kolmannes eli 37 prosenttia ilmastonmuutokseen uskovista vastaajista piti kuntien vastuuta suurena.
-Todellisuudessa kunnilla on paljon valtaa tehdä päätöksiä muun muassa julkisiin hankintoihin, liikenteeseen, rakentamiseen ja ruokahuoltoon liittyvissä asioissa. Puhututtavimpia esimerkkejä tällaisesta ovat vaikkapa Helsingin kaupungin tilaisuuksien tarjoilujen muuttaminen lihattomiksi sekä monissa kunnissa järjestettävät koulujen kasvisruokapäivät, kertoo FCG:n Johtamisen ja talouden liiketoiminnan johtaja Kimmo Haapasalo.
Kyselyyn vastanneiden suomalaisten mielestä suurimman vastuun ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kantavat yritykset. Yli puolet eli 57 prosenttia ilmastonmuutokseen uskovista vastaajista koki yrityksillä olevan suuri vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä Suomessa.
Ilmastosuunnitelmat tulevat kuntiin
Heinäkuun alussa tulee voimaan uusi ilmastolaki. Lakiin liittyen hallitus linjasi syksyn 2021 budjettineuvotteluissa, että lainsäädäntöön lisätään velvoite kunnille, seuduille tai maakunnille laatia ilmastosuunnitelmat. Asiaa koskeva täydentävä esitys ilmastolaista on tarkoitus antaa hallituksen esityksenä ensi syksynä.
Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ilmastopäästöihin esimerkiksi kotien lämmityksen ja liikenteen ratkaisujen kautta. Tulosta ei kuitenkaan synny ilman päätöksiä ja päätöksenteossa paras tapa edetä on suunnitelmallisuus.
-Kunnat tarvitsevat päätöksenteossaan kättä pidempää ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Uuden ilmastolain edellyttämä ilmasto-ohjelma tulee olemaan eräänlainen tiekartta, jonka mukaan kunnissa edetään, Haapasalo toteaa.
Kolmanneksessa Suomen kunnista on jo ilmasto-ohjelma. Joukossa on säkenöiviä edelläkävijöitä, mutta osassa kuntia ilmastonmuutoksen hillintä on jäänyt vahvasti vaiheeseen.
-Ei se ole sattumaa, että Iissä on onnistuttu asioissa. Siellä on otettu ilmastonmuutoksen hillitseminen huomioon päätöksenteossa. Ilmasto-ohjelman avulla voidaan ohjata päätöksentekoa. Se myös auttaa ilmastotyön johtamisessa, Kimmo Haapasalo muistuttaa.
Viestinnälle tarvetta
Kantarin tekemässä kyselytutkimuksessa käsitys kuntien tekemän ilmastotyön määrästä jakautui. 41 prosenttia vastaajista piti kuntien toimia riittävinä ja himpun verran enemmän eli 42 prosenttia oli sitä mieltä, että parantamisen varaa on.
-Kiinnostavaa on, että maaseutumaisissa kunnissa asuvista suurempi osuus pitää kunnan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi riittävinä kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla asuvista, toteaa Kimmo Haapasalo.
Entistä selkeämmälle viestinnälle on kuntien ilmastotyössäkin tarvetta. Osa tehdystä työstä jää kuntalaisilta pimentoon, kun tieto ei kulje. Ja osassa kunnissa ei ole vielä välttämättä ole paljon kerrottavaa.
-Kunnissa tehdään jo nyt paljon, eli tarvetta on toimien selkeälle viestinnälle. Toisaalta taas monessa kunnassa paikallisten ilmastotoimien johtaminen kaipaa tukea. Kuntien ilmastotyö koostuu lopulta aika arkisista asioista, FCG:n Kimmo Haapasalo muistuttaa.
