Ilmanlaatua mitataan myös siirrettävillä asemilla - liikenteen, puunpolton ja lentoaseman vaikutusta selvitetään

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittaa ilmanlaatua vuonna 2022 pysyvien mittausasemien lisäksi viidellä siirrettävällä mittausasemalla: Helsingissä Tapanilassa, Espoossa Pohjois-Tapiolassa, Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Järvenpäässä keskusta-alueella.

Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun.

Lentoaseman mittausasemalla puolestaan mitataan lentoasematoimintojen vaikutusta ilmanlaatuun. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa alueen autoliikenne, lentoaseman maaliikenne ja lentoliikenteen päästöt.

– Olemme mitanneet useimmissa kohteissa jo aiemmin, joten mittauksista saadaan tietoa myös ilmanlaadun kehityksestä näillä erityyppisillä kaupunkialueilla, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.

Ilmanlaatu vaihtelee paljon eri alueilla pääkaupunkiseudulla. Terveyshaittoja aiheuttavat eniten liikenteen pakokaasut ja katupöly sekä puunpolton päästöt pientaloalueilla. Ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilla täältä.

HSY mittaa ilmanlaatua myös muualla Uudellamaalla

HSY:llä on muualla Uudellamaalla kaksi ilmanlaadun mittausasemaa, joista toisen paikka on pysyvä ja toisen vaihtuu vuosittain. Siirrettävä asema sijaitsee tänä vuonna Järvenpään keskustassa Helsingintien varrella. Järvenpään mittaustulokset kuvaavat vilkasliikenteisen keskusta-alueen ilmanlaatua. Mittausasema on ollut Järvenpäässä aiemmin vuosina 2012 ja 2015.

Pysyvä mittausasema sijaitsee Lohjalla, Kullervonkadulla. Mittaustulokset kuvaavat Lohjan keskusta-alueen yleistä ilmanlaatua. HSY on mitannut Lohjan ilmanlaatua vuodesta 2009 lähtien.

Mittausasemien lisäksi paljon täydentäviä ilmanlaatumittauksia

Puunpoltto voi heikentää ilmanlaatua merkittävästi pientaloalueilla. Puunpolton vaikutusta pientaloalueiden ilmanlaatuun mitataan mittausasemien lisäksi myös yksittäisillä mittalaitteilla.

– Mittaamme tänä vuonna yksittäisillä mittalaitteilla puunpolton vaikutusta pientaloalueiden ilmanlaatuun Vantaalla Vapaalassa, Espoossa Laaksolahdessa sekä Vanhassa Porvoossa, HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski kertoo.

Lisäksi HSY seuraa suuntaa antavasti katupölyn pitoisuuksia kymmenessä eri paikassa pääväylien ja pääkatujen varsilla sekä liikenteen pakokaasujen vaikutusta ilmanlaatuun yli 40 paikassa.

 

Fakta: ilmanlaadun mittaus

• HSY:llä on 11 ilmanlaadun mittausasemaa pääkaupunkiseudulla ja kaksi muualla Uudellamaalla. Ilmanlaadun mittausasemilla on useita mittalaitteita ja niillä mitataan useaa eri ilmansaastetta.
• Osa mittausasemista on pysyviä ja osan paikka vaihtuu vuoden tai kahden välein. Pysyvät mittausasemat ovat joka vuosi samassa paikassa, joten niiden mittaustuloksista nähdään ilmanlaadun kehitys. Siirrettävien asemien avulla saadaan mitattua ilmanlaatua kattavasti useilta eri alueilta.
• Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti täältä. 
• Tapanilassa ja lentoasemalla mitataan pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten, typpidioksidin, mustan hiilen ja LDSA:n pitoisuuksia. Tapanilassa mitataan lisäksi PAH-yhdisteitä. Pohjois-Tapiolassa ja Hämeenlinnanväylän varrella mitataan pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuksia ja Hämeenlinnanväylän varrella myös LDSA:n pitoisuuksia. Järvenpäässä mitataan hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuksia.
• Pysyvät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä osoitteissa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50 sekä Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä.
• Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa.
• Vantaalla pysyvä mittausasema sijaitsee Tikkurilassa.
• Mittausasemien lisäksi ilmanlaatua mitataan pienemmillä yksittäisillä mittalaitteilla useissa eri paikoissa pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla.

 

Fakta: ilmansaasteet

• Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
• Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa kenelle tahansa. Erityisen haitallista katupöly on ilmansaasteille herkille väestöryhmille kuten astmaatikoille, pienille lapsille, iäkkäille sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastaville. Katupöly pahentaa usein sydän- ja hengityssairaiden oireita. 
• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
• Musta hiili on peräisin epätäydellisestä palamisesta. Päästölähteitä ovat dieselajoneuvot, puunpoltto, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Musta hiili sitoo tehokkaasti auringon säteilyä ja lämmittää ilmakehää. Mustaa hiiltä kulkeutuu Suomen leveyspiireiltä myös arktisille alueille, missä se nopeuttaa lumen ja jään sulamista.
• PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille EU:n asettama tavoitearvo voi ylittyä paikoin pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
• LDSA: Hiukkasten keuhkodeposoituvan pinta-alan (lung deposited surface area = LDSA) pitoisuus ilmassa kuvaa keuhkojen syvimpiin osiin eli keuhkorakkuloihin laskeutuvan hiukkasaineksen pinta-alaa. Hiukkasten LDSA-pitoisuuksiin ilmassa vaikuttavat pääkaupunkiseudulla erityisesti liikenteen pakokaasut, puunpolton savut ja ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen.

(Lähde: HSY)