Keskustapuolueesta on esitetty MAL-sopimusten korvaamista jollain muulla – Kaupunginjohtajat haluavat kestävän kehityksen yhteistyön jatkuvan

Onko maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksia syytä jatkaa ja kehittää nykyiseltä pohjalta? Vai olisiko MAL-sopimukset korvattava ilmastosopimuksilla?

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko esitti (9.8.) MAL-sopimusten korvaamista ilmastosopimuksilla. Puheenjohtajan ehdotus sai ainakin keskustan puolueesta laajaa kannatusta.

MAL-sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä.

Tämä yhteistyö on toiminut Uudenmaan pohjoisosassa sijaitsevan Hyvinkään kaupungin näkökulmasta. Näin tilanteen näkee Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

– Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnitelmallinen kehittäminen on keskeistä Hyvinkäälle, joka on työpaikkaomavarainen kasvukaupunki. MAL-sopimusten kautta kunta ja valtio pystyvät kehittämään elinvoimaan liittyviä asioita samaan suuntaan.

Yhteistä sitoutumista toimivaan kehitykseen ja kehityksen ennustettavuutta parantava MAL-sopimus on osoittanut merkityksensä, Luukkonen tietää.

– Tätä kumppanuutta valtion kanssa on tarpeen jatkaa.

Elinkeinoelämän muutostahti vaatii huomiota

Luukkonen ei näe MAL-sopimuksen olevan ristiriidassa kuntien ilmastotavoitteiden kanssa.

Noin 47 000 asukkaan Hyvinkään kaupunki on mukana Helsingin seudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa, jossa määritellään tavoitetila kaksitoistavuotiselle kaudelle (2020-2031).

Sopimuksessa esitettävät konkreettiset toimenpiteet koskevat sopimuskauden ensimmäistä nelivuotisjaksoa 2020–2023, ellei toisin ole mainittu. Tulevia jaksoja koskevat toimenpiteet tarkennetaan seuraavien MAL-sopimusten yhteydessä.

Hyvinkään kaupunginjohtaja arvioi, että MAL-sopimuksissa olisi hyvä huomioida entistä paremmin elinkeinojen kehittämisen näkökulmaa.

–  Elinkeinojen nopeasyklisyys haastaa arvioimaan tarkemmin tarpeita, joita tietyillä kunta-alueilla syntyy sopimuskauden aikana. MAL-sopimuksen viitekehyksen joustava mukautuminen kehittyvän kaupungin tarpeisiin olisi paremmin hyödynnettävissä.

Johanna Luukkonen aloitti työnsä Hyvinkään kaupungilla kaupunginjohtajan vuosilomasijaisena elokuun alkupuolella. Hän ottaa tehtävän virallisesti vastaan joulukuun alussa, kun kaupunginjohtaja Jyrki Mattila siirtyy eläkkeelle.

”MAL-sopimus edistää ilmastotyötä”

Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen MAL-sopimukset ovat voimassa vuoteen 2031 saakka.

Sopimuksissa määritetään yhteiset tavoitteet lähivuosien maankäytön kehittämiselle ja asuntotuotannolle. MAL-sopimuksissa määritetään myös liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet.

Noin 32 400 asukkaan Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen on tyytyväinen MAL-sopimuksen mahdollistamiin kehityskuvioihin.

– Kangasala on yhtenä Tampereen kaupunkiseudun alueen kaupungeista neuvotellut yhteistyössä valtion kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksista jo useiden vuosien ajan.

Kangasalan kaupunginjohtaja ei näe MAL-sopimusta ilmastotyön vastaisena, vaan päinvastoin.

– Tällä neuvottelumenettelyllä tuotettu yhteinen sopimus on erittäin vaikuttava. Sopimus osuu konkreettisina toimenpiteinä suoraan niihin asioihin, joilla ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hiilineutraaliuteen pyritään.

– MAL-menettelyn seurantaraportin avulla seuraamme säännöllisesti sopimusmenettelyn etenemistä seudullamme.

”Mekanismi on hyvä, toimiva ja vaikuttava”

Kaupunkiseutujen mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat niiden asukasmääristä johtuen merkittävät, Oskari Auvinen muistuttaa.

– Mekanismi on hyvä, toimiva ja vaikuttava. Tämä edellyttää sitä, että siihen sisältyy myös valtion taholta riittävät toiminnalliset ja taloudelliset panostukset sekä sitoumukset yhdessä sovittujen teemojen edistämiseen.

– MAL-sopimuksen tavoitteet ovat yhdensuuntaiset ilmastotavoitteidemme kanssa. Nämä tavoitteet edistävät tiivistä yhdyskuntarakentamista, joukkoliikenteen mahdollisuuksia ja parantavat sekä kävelyn että pyöräilyn edellytyksiä.

Tampereen kaupunkiseudulla on lukuisia esimerkkejä kohteista ja hankkeista, jotka ovat toteutuneet MAL-sopimuksen ansiosta, Kangasalan kaupunginjohtaja lisää.

– Mikäli MAL-sopimusmenettelyä kuntien ja valtion yhteistoimintana ei olisi, etenisivät nuo asiat arvioni mukaan huomattavasti nykyistä heikommin.

MAL-sopimus ei sovi joka paikkaan

MAL-sopimusten piirissä on nyt noin 55 prosenttia Suomen asukkaista. MAL-sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021.

Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen ei pidä tarkoituksenmukaisena laajentaa MAL-sopimuksien ulottuvuutta nykyisestään. MAL-sopimusta ei tarvita joka paikassa Suomessa.

– On täysin loogista, että neuvottelumenettely on kohdistettu sellaisille kaupunkiseuduille, joilla on edellytykset yhteisesti sopien toimia niin, että tavoitteet saavutetaan. Kaupunkiseutujen mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat niiden asukasmääristä johtuen merkittävät.

Väestötiheys on huomioitava, hän lisää.

– Mikäli MAL-menettelyä heikennetään tai hajautetaan alueille, joilla ei voida saavuttaa vaikuttavuutta kuten nykyään, se voisi murentaa MAL-menettelyllä tavoiteltavia ilmastovaikutuksia olennaisesti.

– Aluepolitiikkaa tärkeämpää on hiilineutraalisuustavoitteen edistäminen vaikuttavasti kaupunkiseuduilla. Näkemykseni mukaan MAL-menettelyä valtion rahoitusvaltuutuksineen olisi syytä ennemmin lisätä kuin vähentää.

”Sopimus perustuu kestäviin ratkaisuihin”

MAL-sopimukset laajenivat Lahden kaupunginseudulle keväällä 2021. Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen on tyytyväinen MAL-sopimuksen sisältöön. Hän on toiveikas sen suhteen, että MAL-sopimukseen kirjattuja asioita päästään toteuttamaan.

Joka tapauksessa kuntien ja valtion yhteistyötä on hyvä jatkossakin kehittää MAL-sopimuksia laadittaessa ja toteutettaessa, Parkkonen pohtii.

– Tällaisen paikallishallinnon näkökulmasta on hankala neuvotella valtion kanssa, jos siellä on useita eri toimijoita.

Tämän ajatuksen jatkoksi Parkkonen nostaa esimerkiksi ratapihat keskustojen läheisyydessä ja niihin liittyvät maankäytölliset mahdollisuudet.

– Näillä alueilla voi olla aika monta valtion eri toimijaa tai kiinteistöjen hallinnoijaa. Se olisi tärkeää, että tällaisissakin tilanteissa pystytään kootusti sopimaan asioista.

Parkkonen näkee paljon hyvää ja jonkin verran kehitettävää MAL-sopimuksissa.

Hän näkee tilaa muillekin sopimuspohjaisille kehittämisjärjestelmille, joiden avulla esimerkiksi kunnat ja valtio voivat yhdessä edistää tavoitteitaan.

Myöskään Parkkonen ei näe ristiriitaa MAL-sopimuksien ja ilmastotyön välillä.

– MAL-sopimus asemoituu erittäin vahvasti kestävään kehitykseen. Sopimus perustuu kestäviin ratkaisuihin.

Päijät-Hämeen maakunnassa sijaitsevassa Heinolan kaupungissa asuu noin 18 500 asukasta.