Suhteellisen muuttovoiton kuntia ovat mökkikunnat mutta myös ikäystävällinen Luhanka
Lossi kuljettaa autoja ja ihmisiä Kustavissa, perinteisessä mökki- ja vapa-ajan kunnassa, jollaiset ovat korona-aikaan näyttäneet vetovoimansa. (Kuva: Ville Miettinen)
Tampere on kerännyt korona-aikaan eniten muuttovoittoa pelkästään määrää laskettaessa, kakkonen ja kolmonen ovat Järvenpää ja Kaarina.
Kun laskutoimitus tehdään suhteellisesti, kärki muuttuu. Silloin muuttovoiton tai -tappion määrä suhteutetaan kunnan väestöpohjaan. Kärkikolmikkoon kuuluvat tällöin Kustavi, Luhanka ja Kauniainen. Kymmenen parhaan joukosta löytyvät myös esimerkiksi Salla, Puumala ja Hirvensalmi.
Listat koonnut johtava asiantuntija Timo Aro MDI-konsulttitoimistosta kertoo, että lukuja listattaessa syntyy helposti vääristymiä. Kun mitataan vain määrällistä kehitystä, suuren väestöpohjan kunnat korostuvat. Kun taas muuttomääriä suhteutetaan kunnan väkimäärään ja ilmoitetaan promilleina tuhatta asukasta kohti, pienikin värinä saattaa korostua.
Kustavi ja Luhanka ovat hänen mielestään tästä hyviä esimerkkiä – mutta hän huomauttaa samalla, että molemmissa kunnissa muutos on väestöpohjaan suhteutettuna merkittävä.
– Iloisin yllätys itselleni on Salla, koska se kuuluu kuntiin, jotka ovat 1970-luvulta alkaen olleet muuttotappiollisia. Vasta korona-aika käänsi Sallan väkiluvun kehityksen positiiviseksi. Ja aika merkittävästi, Aro sanoo.
Salla on suhteellisen muuttovoiton listalla kunnista kahdeksantena. Listan ykkösessä Kustavissa muuttovoitto promilleina asukasta kohden on huikeat 46,8, mutta Sallassakin 30.
Syrjäisyys vetää puoleensa
Etätyön mahdollisuus on houkuttanut suomalaisia pohjoiseen, ja Salla on Suomen mittakaavassa suuri matkailukeskittymä.
– Kunnassa on matkailupalvelujen lisäksi hyvin arjen palveluja. Salla on aika luonnollinen muuttokohde niille, jotka ovat harkinneet siellä pysyvämpää oleskelua jo aiemmin.
Aro on huomannut, että Sallassa on tehty fiksua markkinointia ja tuotu syrjäisyyttä esiin vaikkapa sloganilla In the middle of nowhere.
Luhanka puolestaan on vanhusvoittoinen kunta, jonka väestön keski-ikä on Suomen korkeimpia.
– Kunnassa on vuosikausia tehty työtä ikäystävällisyyden hyväksi, ja iäkkäämpien palvelut ovat monia muita kuntia paremmalla tolalla. Korona-aikaan Luhanka onkin saanut lisää vähän vanhempaa väestöä.
Kustavi puolestaan on perinteinen mökki- ja vapa-ajan kunta, ja tällaiset kunnat ovat korona-aikaan näyttäneet vetovoimansa.
Isot kaupungit houkuttavat jatkossakin
Aro pitää suurimpana syynä viimeaikaiseen muuttoliikkeeseen koronaa. Muuttoa harkitsevat ovat saaneet poikkeusajasta kimmokkeen, kun töitä on voinut tehdä paikasta riippumatta. Osa heistä on ajatellut muuttavansa maalle vasta eläkkeelle jäätyään, mutta onkin nyt nopeuttanut suunnitelmiaan.
Aro korostaa, että 15 kuukauden aika on väestökehityksessä lyhyt aika.
Taaksepäin katsottuna koronakriisiä on edeltänyt 2008 finanssikriisistä alkaen tosi vahva kaupungistuminen.
– Oma arvioni on, että korona-aika on jonkinlainen käänne. Kun siitä tullaan ulos, suuret korkeakoulukaupungit jatkavat edelleen erittäin vetovoimaisina. Erityisesti tämä kohdistuu kehysalueisiin, jotka ovat nyt pärjänneet määrällisesti mutta myös suhteellisesti mitattuna.
– Näiden lisäksi suuret mökki- ja matkailukeskittymät saavat väkeä pysyvästi.
Hän ennakoi lisäksi, että koronan jälkeen tilanteen normalisoituessa kaupunkialueiden sisällä alkaa voimakas eriytyminen väestön ikäryhmien välillä. Suuret kaupungit houkuttelevat jatkossakin nuorimpia ihmisiä mutta myös iäkkäämpiä yksinasuvia sekä vieraskielisiä ja maahanmuuttajia.
Kehyskunnat puolestaan vetävät puoleensa 25–35-vuotiaita tilavampiin ja huokeampiin asuntoihin. He hyödyntävät hybridityötä, ja heille tärkeää ovat hyvät liikkumisyhteydet.
