Porin tuulivoimakaava kaatui esteelliseen valtuutettuun
Porin tuulivoimakaava kaatui virheelliseen päätöksentekoon. Valitusten käsittely kesti yli kolme vuotta. (Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys)
Porin kaupunginvaltuustossa Lammin tuulivoimalapuiston osayleiskaavaa vastustanut valtuutettu jäi tappiolle vuoden 2018 äänestyksessä. Lopulta hänen läsnäolonsa asian valmistelussa kaupunginhallituksen kokouksissa kuitenkin kaatoi kaavan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2018 tuulivoimaosayleiskaavan, joka mahdollisti yhteensä 14 tuulivoimalan rakentamisen tuulivoimaloiden alueiksi varatuille alueille. Päätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen.
Korkein hallinto-oikeus otti asiassa kuitenkin toisen kannan. Se totesi maanantaina antamassaan vuosikirjapäätöksessä päätöksentekoon osallistuneen Martti Lundenin (sd.) olleen esteellinen. Asiassa ei ollut sillä merkitystä, että hän äänesti vastaan siinä vaiheessa, kun kaavaratkaisu hyväksyttiin valtuustossa.
Lunden oli päätöksentekoaikaan kaupungin kokonaan omistaman Porin Energia Oy:n hallituksen jäsen ja hän oli osallistunut asian valmisteluun kaupunginhallituksen kokouksissa vuosina 2015–2017. KHO:n mukaan näissä kokouksissa oli käsitelty joko välittömästi kysymyksessä olevaa osayleiskaavaa tai tuulivoimaloita käsittävien yleiskaavojen valmistelun yleisiä periaatteita.
Koska kokoukset pidettiin ennen vuonna 2017 valitun valtuuston toimikauden alkua, niin asiassa sovellettiin vanhan kuntalain säännöksiä. Energiayhtiö oli vanhan kuntalain 52 §:n 4 momentissa tarkoitettu kaupunkikonserniin kuuluva yhtiö. KHO:n mukaan asiassa tuli siten arvioitavaksi, oliko kaupungin ja energiayhtiön välillä ollut eturistiriitaa, tai oliko asian tasapuolisen käsittelyn turvaaminen tässä tapauksessa muuten edellyttänyt, ettei X osallistu asian käsittelyyn kaupunginhallituksen kokouksissa.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan oli kiistatonta, että sähköverkkoliiketoiminnasta vastaava Porin Energian tytäryhtiö saisi tuulivoimahankkeen toteutuessa taloudellista hyötyä asiasta. Näin ollen valtuutetun esteellisyydestä johtuen osayleiskaava oli hyväksytty virheellisessä järjestyksessä.
-Kaavoitus on päätöksentekoa, jossa joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia, myös keskenään ristiriidassa olevia eri tahojen vaatimuksia ja tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Asian tasapuolisen käsittelyn vaatimuksella oli siten kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa korostunut merkitys.
-Arvioitaessa sitä, vaarantuiko käsittelyn tasapuolisuus kaava-asiassa esteellisyyden synnyttävällä tavalla, huomiota oli kiinnitettävä muun ohella kaavaratkaisusta eri tahoille odotettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn. Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon edellä mainittu energiayhtiölle kaavaratkaisun toteutumisesta odotettavissa ollut taloudellinen hyöty, asian tasapuolisen käsittelyn voitiin tässä tapauksessa katsoa edellyttäneen, ettei energiayhtiön hallituksen jäsen osallistunut kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa, KHO toteaa ratkaisussaan.
