Itäradan suunnittelu etenee – mukana nyt kaikkiaan 25 kuntaa
Hankeyhtiötä perustettaessa mukaan liittyi lisää uusia kuntia neuvottelujen aikana.
Valtion ja kuntien neuvottelijat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Itäradan suunnittelua edistävän hankeyhtiön perustamisesta, liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessaan.
Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen raidehankkeen suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.
Neuvotteluryhmään ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi kunnat, valtiovarainministeriö ja Väylävirasto.
Osakassopimuksen lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiön perustaminen edellyttävät vielä valtion ja kuntien päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään.
Valtion osalta asiaa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa. Valtion rahoitusosuudesta ja määrärahan käyttämisestä hankeyhtiön pääomittamiseen päättää kuitenkin eduskunta.
Hankeyhtiössä on mukana tämänhetkisen tilanteen mukaan valtion lisäksi yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa.
Mukana olevat kaupungit ja kunnat ovat Porvoo, Kouvola, Helsinki, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Joensuu, Imatra, Pieksämäki, Varkaus, Kajaani, Iisalmi, Siilinjärvi, Lieksa, Kitee, Nurmes, Lapinlahti, Suonenjoki, Mäntyharju, Askola, Parikkala, Taipalsaari, Rautjärvi, Lapinjärvi ja Myrskylä.
Uusi raideyhteys lyhentäisi yhteyksiä itään
Hankeyhtiön perustamisen taustalla on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan ja Kouvolan välisen raideyhteyden suunnittelua.
Lentorata–Porvoo–Kouvola-raideyhteys lyhentäisi Helsingin ja Kouvolan välistä yhteyttä ja lyhentäisi siten myös Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Kuopion välisiä yhteyksiä.
Se mahdollistaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan lisäämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaan.
Itäradan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 79 miljoonaa euroa. Rakennuskustannuksiksi on arvioitu n. 1,7 miljardia euroa. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.
Yhtiö perustettaisiin mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset on tehty ja osakassopimukset on allekirjoitettu.
Aiemman talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti linjaus Itärata-hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Liikenne- ja viestintävirastoa toteuttamaan selvityksen itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta.
Ratojen suunnitteluihin eri ratasuunnille käytetään suuria rahasummia ilman yhtäkään metriä rataa. Sunnittelurahatovat tuhlausta veronmaksajien laskuun ilman tulosta.
Jos eri ”tunnin junien” ja muiden pääsuuntien suunnittelurahat käytettäisiin nykyisen rataverkon vajaakäytöllä olevien ja nyt suljettujenkin ratojen kunniostamiseen kovaan käyttöön, saataisiin maamme raideliikenteen pullonkaulat parissa vuodessa purettua!
Tällä tavoin toimien saataisiin sujuva ja nopeahenlöliikenne kaikkialle Suomeen ja täsmällinen tavaralogistiikka kaikkialle!