Vantaa mukaan ilmastotyön verkostoon Hinkuun - pääkaupunkiseudun pioneeri
Ensimmäisenä pääkaupunkiseudun kuntana Hinku-verkostoon liittynyt Vantaa panostaa energiatehokkuuteen, ilmastoviisaaseen maankäyttöön, kestävään liikkumiseen ja asukasyhteistyöhön.
Vantaa on liittynyt ensimmäisenä pääkaupunkiseudun kuntana Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostoon ollen sen 76. jäsen. Vantaa tuo verkostoon kokonaisvaltaisuutta ja laajaa ilmasto-osaamista.
Verkoston kunnissa asuu nyt reilusti yli 2 miljoonaa suomalaista. Kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tuosta vuodesta Vantaan päästöt ovat laskeneet 30 prosenttia ja asukkaita on tullut 30 000 eli Savonlinnan verran. Vantaan kaupunginhallitus päätti liittymisestä 30.11.2020.
Vantaan kaupungin tiedotteen mukaan kaupunki etenee määrätietoisesti kohti hiilineutraaliutta Resurssiviisauden tiekartan neljällä kaistalla. Toimenpiteitä kohdistetaan energiantuotannon ja -kulutuksen, yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen, kulutuksen ja materiaalien sekä vastuullisen kaupunkilaisuuden tukemiseen.
– Vantaan ilmastotyölle ominaista on kokonaisvaltaisuus. Vantaan Energia luopuu jo vuonna 2022 kivihiilen käytöstä ja kaupunkimme kasvaa uuden yleiskaavan ohjaamana tiivistyen kehittyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, kuvailee kokonaisuutta kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
– Tämän lisäksi panostamme vastuullisiin hankintoihin, kiertotalouden edistämiseen ja innostamme kaupunkilaisia mukaan ympäristötyöhön erilaisten osallistavien hankkeiden ja koko oppimispolun mittaisen ympäristökasvatuksen keinoin, Viljanen sanoo.
– Vantaa on tehnyt määrätietoista ilmastotyötä, ja on tärkeää saada ison kaupungin ilmastoratkaisut mukaan edelläkävijäkuntien ilmastoverkostoon. Hyvät esimerkit vauhdittavat koko Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Vantaalla erityisen hienoa on toimenpiteiden iso mittaluokka ja kaupungin kyky nähdä ilmastotyö kuntataloutta ja kunnan elinvoimaisuutta vahvistavana tekijänä, painottaa ympäristöministeri Krista Mikkonen.
Fossiilivapaata energiaa
Vantaan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet tasaisesti koko 2010-luvun. Viime vuonna päästöt laskivat lähes kymmenen prosenttia. Lasku oli pääosin seurausta Vantaan Energia Oy:n päätöksestä siirtyä biopolttoaineiden suurempaan käyttöön kaukolämmön tuotannossa, jolloin kivihiilen ja maakaasun käyttö väheni huomattavasti. Yhtiö luopuu kivihiilen käytöstä kokonaan vuonna 2022, turpeesta 2021 ja maakaasusta vuonna 2026.
Vantaan kaupunki kiinnittää huomiota myös omaan energiankulutukseensa: kaupungin omassa uudisrakentamisessa ja tontinluovutusehdoissa on energiatehokkuusvaatimuksena pääsääntöisesti A-energialuokka. Uusiutuvan energian käyttöä lisätään investoimalla uudisrakentamisessa aurinkosähköön ja maalämpöön.
Olemassa olevissa rakennuksissa luovutaan öljylämmityksestä ja vaihdetaan LED-lamppuja. Vantaan kaikki omat rakennukset ovat liittyneet kuntien energiatehokkuussopimukseen. Lisäksi Vantaa on tehnyt energiansäästötakuusopimuksia 25 omistamaansa kiinteistöön. Niiden yhteenlaskettu päästövähennys vastaa jopa 500 vantaalaisen asumisen ja liikkumisen päästöjä vuodessa.
Vantaa kasvaa ratojen varteen. Kehäradan liikennöinnin alettua vuonna 2015 kaupunki on kasvanut ennätyksellistä vauhtia siten, että puolet kaupungin uudesta asuntotuotannosta on syntynyt radan varrelle. Suunnitteluvaiheessa oleva Vantaan ratikka jatkaa tätä kehitystä tuoden uusia alueita raideliikenteen piiriin. Kestävää liikkumista edistetään paitsi joukkoliikenteeseen, myös pyöräilyyn panostamalla.
Vantaan talouden veturin, Avipoliksen lentokenttäkaupungin, odotetaan toipuvan koronan vaikutuksista ekologisesti kestävien ratkaisujen avulla. Kaupunki onkin hakenut EU:lta rahoitusta tukemaan monimuotoisen kaupunkikeskuksen ja lentoaseman toiminnallisen kokonaisuuden koordinoitua, kestävää kasvua, joka tukeutuu kestävään liikkumiseen ja matkailun vihreään siirtymään.
Hiilineutraaliuteen yhteistyöllä
Vantaalla tehdään ilmastoyhteistyötä laajalla rintamalla.
– Mikään taho ei ratkaise ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita yksin. Haluamme olla mukana verkostossa tuomassa omat kokemuksemme ja oppia muilta. Ratkaisut löytyvät kuntien, yritysten, asukkaiden ja asiantuntijoiden yhteistyöstä, toteaa Ritva Viljanen.
Uusimpana avauksena Vantaa on mukana tukemassa energiasyöppöjen 1960-70 -luvun taloyhtiöiden ilmastotoimia alueellisissa taloyhtiöklubeissa. Päästöttömiin työmaihin siirtyminen sekä muun muassa jo vuosia toiminut seurakunnan, järjestöjen ja yritysten kesken organisoitu hävikkiruuan jakelun toimintamalli Yhteinen pöytä ovat myös yhteistyötä, jossa on iso potentiaali: esimerkiksi yhteisöllinen ruoka-apu on laajentunut Vantaalta jo 15 paikkakunnalle. Ruokahävikki Vantaalla vähenee toiminnan ansioista miljoona kiloa vuodessa.
Vantaa on nostanut esiin myös lähiluontonsa eri puolia asukkaille suunnattujen teemavuosien kautta. Huomiota on kiinnitetty ötököihin, lähimetsiin, jokiin ja puroihin. Näiden teemojen puitteissa on järjestetty satoja retkiä ja talkoita, joilla on rakennettu niin kutusoraikkoja taimenille kuin kitketty vieraslajejakin.
Verkostosta vertaistukea ja hyviä käytäntöjä
Hinku-verkostoa vetää Suomen ympäristökeskus SYKE. SYKEn teettämän selvityksen mukaan valtaosa Hinku-kunnista kokee, että verkostoon kuuluminen on tehostanut niiden ilmastotyötä.
-Vantaan mukaantulo on erinomainen vahvistus Hinku-verkostolle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Liittymisellään Vantaa antaa vahvan viestin ilmastotyön mahdollisuuksista ja välttämättömyydestä koronakriisin keskellä, Hinku-verkoston valtakunnallinen vastuujohtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Fakta: Hinku
Hinku-verkosto on vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku-verkosto jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille. Hinku-verkostoon liittyessään kunta sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
(Lähde: Suomen ympäristökeskus)
