Selvitys: Lähes puolet kuntapäättäjistä epäilee kuntien ilmastotekojen merkityksellisyyttä
Kuntapäättäjille suunnattu kyselytutkimus osoittaa, että suhtautuminen ilmastotyöhön eroaa sukupolvien välillä. Alle 40-vuotiaat kuntapäättäjät pitivät ilmastotekoja merkityksellisempinä kuin tätä vanhemmat ikäluokat. Kuva: Ville Miettinen
Kuntapäättäjiä mietityttävät ilmastonmuutoksen hillitsemistyössä erityisesti suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa globaaliin ongelmaan, ilmastotyön epätasa-arvoistava vaikutus kuntalaisiin ja vastakkainasettelun kasvu. Tiedot selviävät eilen torstaina julkistetusta kuntapäättäjille suunnatusta Ilmassa ristivetoa -kyselytutkimuksesta.
Tutkimusorganisaatio e2 Tutkimuksen, Vaasan yliopiston InnoLabin ja Kuntaliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi 413 kuntapäättäjää. Heistä 49 prosenttia pitää suomalaisten tekoja merkityksettöminä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen luonnehti tulosta tutkimuksen julkistamistilaisuudessa torstaina pysäyttäväksi. Lahti on ansioitunut suomalaiskuntien joukossa muun muassa kunnianhimoisella hiilineutraaliustavoitteillaan, ja toimii ensi vuonna Euroopan ilmastopääkaupunkina.
– On vaikea katsoa, että tällaisilla päättäjillä olisi itse halua edistää näitä asioita muuten kuin tönimällä, Timonen toteaa.
Varautuneista asenteista huolimatta enemmistö kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä ilmoitti suhtautuvansa pääasiassa myönteisesti ilmastotyöhön. Ristiriita ajatusmalleissa kiteytyivät tutkimuksen avovastauksien mukaan muun muassa talouteen ja alueellisiin eroihin.
– Käytännön toimintoihin ei ole resursseja eikä rahaa, perusteli eräs vastaaja.
– Asumme harvaanasutulla maaseudulla. Täällä on mahdotonta ajaa sähköautolla, koska etäisyydet ovat pitkiä. Monella on puulämmitys, koska saa polttoaineen omasta metsästä, perusteli toinen vastaaja.
Suuret, yli 50 000 asukkaan kunnat suhtautuivat kyselyssä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimiin keskimäärin myönteisemmin kuin pienemmät kunnat. Suomalaisten tekoja merkityksellisinä pitivät erityisesti korkeakoulutetut, alle 40-vuotiaat arvoliberaalit ja vasemmistolaiset kuntapäättäjät.
Pelkona epätasa-arvoisuus
Ilmastotoimien mahdolliset epätasa-arvoistavat vaikutukset ovat tutkimuksen mukaan keskeisin tekijä, joka vähentää kuntapäättäjien halukkuutta ilmastotoimiin. Kaikkiaan 41 prosenttia päättäjistä pelkästi kustannusten epätasa-arvoistavan eri väestöryhmiä keskenään, 35 prosenttia puolestaan pelkäsi muutosten asettavan alueita keskenään eriarvoiseen asemaan.
Timonen totesi tiedotustilaisuudessa, että monessa kuntalaisessa ilmastotyö voi aiheuttaa vastustusta, mikäli sen koetaan vaikuttavan negatiivisesti omaan toimeentuloon ja työpaikkaan.
– Jos näyttää siltä, että ilmastotyö suosii vain koulutetun eliitin työpaikkoja ja sama joukko myös johtaa puhetta, siitä seuraa jännitteitä.
Timonen korostaakin, että kuntien tulisi viestiä ilmastonmuutoksen hillitsemisestä laaja-alaisesti ja muutosta normalisoiden. Esimerkiksi hän nostaa Lahdessa Pelicans-jääkiekkojoukkueen, joka on ilmoittanut pyrkivänsä maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi ammattiurheilujoukkueeksi. Päätöksen myötä joukkue on viestinyt ilmastotyöstä omalle seuraajajoukolleen.
Ilmastotyö jakaa mielipiteitä
Yli puolta eli 53 prosenttia kuntapäättäjistä huolestuttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä kaikista eniten yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen. Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius myönsi puheenvuorossaan tutkimuksen julkistamistilaisuudessa tunnistavansa ongelman. Ilmastonmuutos muuttuu Aleniuksen mukaan nopeasti maahanmuuton kaltaiseksi kuntajohdon mielipiteitä rankasti polarisoivaksi aiheeksi.
– On paljon voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta loppujen lopuksi konkreettista tietoa on vähän. Se tuo arkuutta siihen, ettei uskalleta ottaa kantaa, kun pelätään vastapuolen voimakkaita mielipiteitä.
Tutkimuksen mukaan kunnassa päättäjät kuulevat ilmastotyöhön liittyen eniten ilmastoaktiiveja ja ilmasto- ja ympäristöjärjestöjä. Puheenvuorojen kuitenkin toivottaisiin jakautuvan tasaisesti myös muille ryhmille. 35 prosenttia päättäjistä toivoi keskusteluun enemmän puheenvuoroja tutkijoilta, 29 prosenttia puolestaan antaisi lisää tilaa kansalaisten mielipiteille.
Hämeenkyrön Aleniuksen mielestä kuntien pitäisi liiaksi juuttua käsittelemään ilmastonmuutosta vain yhdestä näkökulmasta.
– Kysymys ei ole ammattilaisten erityisosaamisalasta, vaan ilmastonäkökulma linkittyy kaikkeen kunnan tekemiseen, valintoihin ja siihen miten asioita priorisoidaan. Se pitäisi pystyä kytkemään kaikkeen toimintaan.
