Selvitys: Pääkaupunkiseudun junaliikenteen kasvu edellyttää lisää kalustoa ja kolme uutta varikkoa
Pääkaupunkiseudun junaliikenne kasvaa ja tarvitsee lisää kalustoa ja varikkoja.
Pääkaupunkiseudun junaliikenteen suosio on kasvanut ja matkustajamäärät edellyttävät vuorotarjonnan lisäämistä tulevaisuudessa. Vuorotarjontaa varten Helsingin seudun liikenne HSL on hankkimassa lisää junakalustoa, mikä puolestaan edellyttää uutta varikkoa junien huoltoa ja säilyttämistä varten. Tulevaisuudessa, kun myös muu junaliikenne kasvaa, tarvitaan kolme varikkoa HSL-liikenteen operointia varten.
Kasvavan pääkaupunkiseudun liikkumisessa nojataan yhä vahvemmin joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää pullonkaulojen poistamista monella eri rintamalla. Väyläviraston ja HSL:n tekemässä esiselvityksessä on käyty läpi varikkovajeen ratkaisuvaihtoehtoja HSL-alueella Kirkkonummella, Keravalla, Espoossa ja Vantaalla.
Varikot ovat edellytys junaliikenteen kehittämiselle. Junaliikenteen matkustajamäärien ennustetaan kasvavan edelleen ja matkustajapaikat eivät riitä nykyisissä junissa ruuhkahuippujen aikaan enää 2020-luvun lopulla. HSL:n tavoitteena on saada uusi junakalusto käyttöön 2020-luvun puolivälissä.
Keravalle, Kirkkonummelle, Espoolle tai Vantaalle
Varikko tarvitaan kaupunkiratojen eli Rantaradan ja Pääradan päihin sekä Kehäradan varteen. Sijoitustarkastelussa on ollut mukana Jäspilä (Kerava), Luoma ja Vuohimäki (Kirkkonummi) Mankki (Espoo) ja Petas (Vantaa).
Esiselvityksessä toteutuspolut lähtevät liikkeelle kunnossapitovarikon rakentamisesta joko Rantaradalle tai Kehäradalle, jota seuraa pääradan säilytysvarikon rakentaminen Jäspilään. Tämän jälkeen toteutetaan toinen huoltovarikko joko Rantaradalle tai Kehäradalle.
Kun kaikki kolme uutta varikkoa on käytössä, Ilmalan varikolta voidaan vapauttaa tilaa kaukoliikenteen käyttöön. Tämä helpottaa ruuhkaa Helsingin ja Pasilan välillä ja mahdollistaa kaukojunaliikenteen kehittämisen. Helsingin ja Pasilan välinen ruuhka on yksi pääkaupunkiseudun ja valtakunnallisen junaliikenteen kriittisimmistä pullonkauloista.
Esiselvitys tukee päätöksentekoa
Valmistunut esiselvitys on jatkoselvitys vuonna 2019 valmistuneelle selvitykselle, jossa tarkasteltiin varikon mahdollisia sijainteja Rantaradan suunnassa. Nyt valmistunut selvitys tarkastelee varikkotarpeita koko HSL:n alueella.
Esiselvitys tarjoaa tietoa, jota kunnat voivat hyödyntää varikoiden sijaintia koskevassa päätöksenteossa. Varikoiden sijainnista sovitaan seudun yhteistyössä.
Varikoiden jatkosuunnittelu edellyttää kaavoitutusta ja ratasuunnittelua, joiden yhteydessä kansalaisilla on mahdollisuus ottaa tarkemmin kantaa suunnitteluun. Toteuttamisvaiheeseen voidaan päästä vuosina 2024-2027.
(Lähde: Väylävirasto)
Pääkaupunkiseudulla liikenneongelmien ratkaisut perustuvat erityisesti junaliikenteen lisäämiseen. Autoilu on vaikeaa, kallista ja monia ongelmia aiheuttavaa pahenevien ruuhkien keskellä. En vastusta tarpeellista auton käyttöä. Mutta auton käytön tarpeet tulisi minimoida.
Kannatan bussiliikenteen säilyttämistä, koska raiteet eivät voi ulottua kaikkialle.
Suomessa tulisi nyt välittömästi ottaa koko rataverkosto kunnostamalla se kovaan käyttöön uusien ”tunnin ratojen” ja raideparien huikean kalliiksi tulevien investointien asemesta.
Hallitusohjelmaan kuuluu myös vähäliikenteisten ja jopa nyt käyttämättömienkin ratojen kunnostaminen kovaan logistiseen käyttöön ja tällöin voitaisiin siirtää raskaita ja hitaita tavaraliikenteen kuljetuksia ruuhkaradoilta vaihtoehtoisille reiteille.
Näin koko maahan saataisiin varsin edullisesti ja miltei heti sujuva ja täsmällinen tavarajunaliikenne ja nopea henkilöliikenne ihan ilman uusia raideinvestointeja.
Kaikkiaan junaliikenne olisi täten tuplattavissa ja jopa triplattavissakin! Tämä palvelisi sekä elinkeinoelämää kautta maan että ilmastopoliittisten tavoitteiden toteuttamista.