Hallitus lupaa kunnille vähintään 1,5 miljardin euron tukipaketin
Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallituksen kaksivaiheinen kuntapaketti on yli 1,5 miljardia euroa. Valitettavasti kolmannes summasta on vain ennakkomaksua ensi vuoden valtionosuuksista. (Kuva: VNK)
Hallituksen kehysriihi ei kaikilta osin vastannut niihin toiveisiin, joita kuntakentällä sille asetettiin, mutta kuntakentän ääntä oli kuitenkin kuultu päätöksiä tehtäessä. Toki 4,1 miljardin euron lisäbudjetista myös kuntien talouskurimukseen merkittävästi apua saadaan. Kunnissa saadaan kuitenkin jäädä vielä hetkeksi odottelemaan, mitä toukokuun lisätalousarvio tuo lopulta tullessaan.
Kuntien tukipaketti on tässä vaiheessa jaettu kahteen osaan. Hallitus esittää ensi vaiheessa kunnille korvattavaksi verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista väliaikaisesti aiheutuvia kunnallis-, yhteisö-, ja kiinteistöverotulojen viivästymisiä. Määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi tälle vuodelle 547 miljoonaa euroa.
Valitettavasti vastaava vähennys tehdään kuntien valtionosuuksiin ensi vuonna, joten tälle vuodelle tuleva lisäys otetaan takaisin myöhemmin.
Vähintään miljardi lisää toukokuussa
Toisen vaiheen yksityiskohdat tarkkoine euromäärineen selviävät toukokuussa kasattavan lisäbudjetin yhteydessä. Jotain toki saatiin nyt jo selville.
-Toisen vaiheen toimenpiteiden mittaluokka on vähintään miljardi euroa. Toisen vaiheen toimenpiteet toteutetaan vuoden kolmannessa lisätalousarvioesityksessä, kertoi pääministeri Sanna Marin hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Hallituksen mukaan toisessa vaiheessa korvataan koronakriisistä aiheutuvat lisäkustannukset suoraan sairaanhoitopiireille. Lisäksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräaikaisesti vuodelle 2020. Samoin peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan loppuvuoden osalta. Lisää rahaa osoitetaan myös harkinnanvaraisiin valtionosuuksiin.
Ja lisää päätöksiä rahoituksen suhteen on luvassa vielä syksyllä. Hallitus lupasi arvioida koronakriisin vaikutuksia kuntiin tulevissa lisätalousarvioissa ja elokuun budjettiriihessä. Ensi vuodelle suuntautuvat toimenpiteet tulevat käsittelyyn vuoden 2021 talousarvioprosessin yhteydessä.
Hallituksen linjauksissa luvattiin huomioida myös koronakriisin vaikutukset kriisikuntamenettelyyn ja kuntien alijäämän kattamisvelvollisuudet.
Valtioneuvoston tiedote lisätalousarvioesityksestä
Kuntatalous on aivan avainasemassa koronan aikana ja sitten joskus koronan jälkeisessä ajassa. Tässä sodassa koko maa on samalla etulinja ja kotirintama. Kunnat ovat keskeisimmät toimijat suoraan tai kuntayhtyminä kaikkien perustarpeiden osalta.
Siksi nyt valtion on osoitettava jatkossakin rahaa kunnille. Se on tarpeen eikä yksikään sentti mene hukkaan. Toimivat kunnat pitävät yllä yhteiskuntaa ja raha kiertää paikallisesti ja auttaa erityisesti pienyrittäjiä eikä karkaa ulkomaille kuten suuryritysten osalta tapahtuisi seä suoraan että ulkomaisen työvoiman takia.
Vaikka olen suuri maanpuolustuksen ja junaliikenteen puolustaja, niin nyt siirto hävittäjähankinnoille ja ”tunnin junien” suunnittelulle. Nyt ei kukaan hyökkää aseellisesti, mutta korona on sotaakin ovelampi tappava vihollinen, mitä vastaan ei ole aseita eli rokotteita eikä lääkkeitä.
Etätöiden tekeminen on nyt opittu eikä ”tunnin junille” ole tarvetta liikenteen lisäätyessäkään, jos osataan hallitusohjelman mukaan ottaa koko rataverkostomme erityisesti tavaraliikenteen kovaan käyttöön purkamaan raideliikenteen pullokaulat ja vaoauttamaan tilaa nopealle henkilöliikenteelle.
Uusien ratojen rakentamiset menisivät ulkomaisille yrityksille ja ulkomaiselle työvoimalle eikä kunnille tulisi kuin kuluja ”tunnin junien” raidepareista. Kuntien käytössä raha hyödyttääå suoraan välillisesti yhtesikuntaa koronan aikana ja sen jälkeen.