Korttelilataus voisi ratkaista sähköautojen latausongelman
Korttelilataus ratkaisee vanhojen talojen pienten sähkönousujen ongelman latauspisteissä. (Kuva: Seppo Haavisto)
Sähköautojen latauspisteitten rakentaminen merkitsee usein isoa remonttia kiinteistön sähköjärjestelmään. Korttelilatauksessa tämä ohitetaan solmimalla latausta varten oma sähkösopimus.
Sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen on kehitetty uusi konsepti. Tammisaaren Energia on esitellyt yhteistyökumppaninsa N3M:n kanssa ”korttelilataus”-mallin, missä kiinteistön latauspisteille solmitaan oma sähköntoimitussopimus.
Lataussähköä ei siis oteta kiinteistön oman sähköjärjestelmän kautta kuten tähän asti on totuttu.
Tammisaaren Energian toimitusjohtaja Frank Hoverfelt kertoo kehittelyn taustalla olleen yrityksen omat kokemukset perinteisestä mallista. Lataus edellyttää usein suurempaa tehonottoa, mihin kiinteistön sähköjärjestelmän suunnittelussa on varauduttu. Käytännössä tämä johtaa usein isoon ja kalliiseen remonttiin.
Itse sähköjärjestelmään voidaan tarvita isompaa pääkeskusta, järeämpiä komponentteja, useampia lähtöjä ja paljon uutta kaapelointia.
Töitä joudutaan Hoverfeltin kokemuksen mukaan tekemään usein erittäin ahtaissa ja hankalissa tiloissa, mistä voi olla vaikeaa löytää riittävästi tilaa uudelle, isommalle keskukselle. Asennukset edellyttävät samalla kaapelointia ja usein kaivuutöitä piha-alueilla, missä on ennestään monenlaisia putki- ja kaapelivetoja.
-Hankkeet ovat monessa tapauksessa tulleet etukäteen arvioitua isommiksi ja kalliimmiksi, toimitusjohtaja Frank Hoverfelt kertoo.
-Kiinteistöjen omistajat eivät usein myöskään tiedä, kuinka paljon latauspaikkoja tullaan tarvitsemaan ja millaiseen tehonottoon rakentamisessa on varauduttava.
Korttelilataus-mallissa palvelun tarjoaja tekee lataussähkön siirto- ja toimitussopimukset, toimittaa järjestelmän edellyttämät komponentit ja hoitaa asennustyöt. Asiakas maksaa avaimet käteen -periaatteella kiinteän hinnan jokaisesta latauspisteestä.
Mallin rasitteena on liittymän edellyttämän ”ylimääräisen” sähkönsiirtosopimuksen hinta. Hoverfeltin mukaan konsepti ei välttämättä olekaan kannattava tapauksissa, missä latauspisteitä on vain muutama. Tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos saman siirtosopimuksen puitteissa voidaan ylläpitää useita latauspisteitä.
Hoverfelt kertoo palvelua tarjottavan alkuvaiheessa joissain tapauksissa tappiolla.
-Uskomme tilanteen muuttuvan latauspisteitten määrän kasvaessa sähköautoilun lisääntymisen myötä.
-Uusien latauspisteitten lisääminen runkojärjestelmään jälkikäteen on helppoa.
Hinnat putoamassa
Tammisaaren Energia halusi Hoverfeltin mukaan kumppanikseen sähköasennuksiin erikoistuneen N3M:n, koska tällä on käytössään toimiva organisaatio lähes koko Uudellamaalla sekä pk-seudulla. Palvelun kasvot asiakkaan suuntaan tarjoaa kuitenkin Tammisaaren Energia.
Hankkeen perustana on näkemys sähköautoilun nopeasta lisääntymisestä lähitulevaisuudessa. Hoverfeltin mukaan kehitys ei ole tähän mennessä vastannut odotuksia Tammisaaren alueella, keskeisinä syinä tähän hän näkee sähköautojen hinnan sekä lyhyen ajomatkan suhteessa latausaikaan.
Ainakin autojen hinnan osalta tilanne näyttäisi hänen mielestään olevan muuttumassa. Yhden esimerkin hintojen sulamisesta tarjoaa Seatin mii -sähköauto, jonka hinta on painettu 16 000 euron tietämille.
Myös Volkswagen on tuomassa markkinoille ensimmäiset omat mallinsa, jotka on suunniteltu alusta pitäen sähköautoiksi. Pelissä alkaa vihdoin olla mukana myös Tesla, joka esitteli äskettäin paljon puhutun cyberduckinsa.
Hoverfelt näkee täyssähköautojen hinnoissa vielä paljon laskuvaraa.
-Näiden mekaniikka on paljon polttomoottoriautoa yksinkertaisempaa, sähköautojen rakentaminen on arvioitu noin kolmanneksen halvemmaksi kuin polttomoottoriautojen.
Yhdellä latauksella ajettava ajomatka on nykyisin yli parisataa kilometriä, mikä riittää Hoverfeltin mukaan hyvin kaupunkilaisten tyypilliseen päiväkäyttöön.
Sähköautoilun taakkana on kuitenkin akku, joiden kysyntä on ilmeisesti räjähtämässä käsiin. Autojen ja muiden liikkuvien laitteiden ohella akkuja tullaan näillä näkymin kaipaamaan myös monissa aurinkosähköä tuottavissa kiinteistöissä. Sähkön tuotannon hajautuminen ja siirtoverkkojen kehittyminen älyverkoiksi lisää samalla todella järeiden akkujen tarvetta.
-Akkujen valmistusmateriaalien saatavuus ja hinta voikin asettaa omat rajoituksensa muutoksen nopeudelle.
Verkkoa valmistettava lisääntyvään tehonottoon
Sähköautoilun lisääntyminen haastaa myös verkkoyhtiöt. Alueellinen tehontarve voi kasvaa suuremmaksi kuin mihin verkkoyhtiöt ovat varautuneet. Lisääntyvää tehontarvetta on vaikea kiertää, akkuun säilötyn energian määrä on jatkossakin tehon ja latausajan tulo.
Verkon kannalta hankalaa on samalla tehontarpeen kulminoituminen niihin tunteihin, jolloin työmatkoilta jokseenkin samanaikaisesti palaavat autot lataavat akkujaan. Vaikka valtaosa vuorokaudesta selvittäisiin kevyemmällä siirtoverkolla, nämä on rakennettava kestämään myös tehonoton huippukohdat. Ja se näkyy tietysti sähkön siirtohinnassa.
Hoverfelt näkee akuille käyttöä myös tehonoton piikkien tasoittamisessa.
-Piikkien tasoittaminen akkusähköllä voisi ehkä joissain tapauksissa mahdollistaa alueellisesti kevyemmän siirtoverkon.
-Varastoinnin avulla sähköä voitaisiin samalla ottaa talteen päivän rauhallisina tunteina, mikä jarruttaisi tuntihintojen rajua eriytymistä.
Verkkosähkön päivittäistä kulutusta kuvaavassa käyrässä näkyy Hoverfeltin mukaan jo nyt muuttumisen merkkejä aurinkosähkön tuotannon takia. Perinteisesti tämä on ollut ”dromedaarin selkä” eli kulutus on noussut aamulla ja laskenut illalla. Nyt käyrä on muuttumassa ”kamelin kyttyröiksi”, koska lisääntynyt aurinkosähkön tuotanto leikkaa verkkosähkön kulutusta keskellä päivää.
-Seuraava vaihe saattaa olla muoto, jossa käyrä lähtee uuteen nousuun klo 16.00 jälkeen työmatkoilta kotiutuneiden autojen siirtyessä lataukseen.
Laki valmisteilla
Hallitus on valmistellut lakiesitystä, jonka odotetaan velvoittavan kiinteistöt latauspisteiden rakentamiseen. Laki on määrä saada voimaan jo keväällä, minkä takia eduskuntakäsittelyn pitäisi olla jo tammikuussa.
Ehdotus on saanut lausuntokierroksella kylmääkin kyytiä. Ulkoa asetettujen velvoitteiden ei välttämättä nähdä palvelevan tarkoitustaan tässäkään asiassa, kiinteistöjä ei pitäisi pakottaa rakentamaan kalliita latauspisteitä liikaa eikä vääriin paikkoihin.
Paikallisen tarpeen arviointi on kiinteistöjen omistajillekin vaikeaa, ulkopuoliselle lainsäätäjälle mahdotonta.
Teknologian on samalla todettu olevan vielä vahvasti kehitysvaiheessa, jonka takia määräysten ei pitäisi pakottaa ketään hosumiseen. Tarjolla voi olla jo läheisessä tulevaisuudessa nykyistä parempia latausratkaisuja.
Myös Hoverfelt epäilee sekä määräysten järkevyyttä että näiden tarpeellisuutta. Hän toteaa pakon herättävän lähtökohtaisesti vastarintaa, eikä pakon käyttö ei ole asiassa edes tarpeen.
-Uskon latauspisteitä syntyvän tarpeen sanelemana ilman määräyksiäkin, Hoverfelt arvelee.
Teksti: Heikki Jaakkola
Artikkeli on julkaistu Kuntatekniikan numerossa 1/2020
