Pyhtää avasi "Suomen moderneimman kunnanviraston"

Pyhtäällä vietettiin eilen avajaisia talossa, joka on kunnan näkemys tulevaisuudesta. Pyhtäänlinna-nimisessä kuusikerroksisessa rakennuksessa on asuntoja, Pyhtään seurakunnan kirkkoherranvirasto, yhteiskäyttöiset neuvottelutilat, tilaa ravintolalle sekä yrityksille.

Ja tietysti kunnanvirasto, joka sijaitsee toisessa kerroksessa nykyaikaisessa avokonttorissa, jonka ikkunoista on näkymä läheiselle Huutjärvelle.

Vanhan kunnantalon rapiat 800 neliömetriä mahdutettiin 400 uudisneliöön, joka on suurimmaksi osaksi yhtä avointa tilaa. Kaikki kunnan virkailijat luopuivat työhuoneistaan ja siirtyivät avokonttoriin. Tämä koskee myös kunnanjohtajaa.

Kunnanviraston toiminnot muuttivat uuteen taloon jo joulunalusviikolla. Kunnanjohtaja Jouni Eho on muutokseen tyytyväinen.

– Hommat ovat lähteneet yllättävänkin saumattomasti liikkeelle. Innostusta on ilmassa, Eho kuvailee Kuntalehdelle avajaispäivän aamuna.

– Kun uusi vuosikymmen vaihtui, on hienoa viedä kunnanvirasto 2020-luvulle. Pyhtää laittoi riman aika korkealle, miltä näyttää tulevaisuuden kunnanvirasto, Eho sanoo Kuntalehdelle.

– Melkein uskaltaisin väittä, että meillä on Suomen modernein kunnanvirasto.

Aika näyttävän kunnanviraston on ⁦@Pyhtaankunta⁩ pystyttänyt Siltakylään. Luova konsepti: talossa myös asuntoja, liiketiloja ja seurakunnan toimintaa. pic.twitter.com/lVvJ3TxsQP

— Pekka Sauri (@pekkasauri) January 9, 2020

Helsingin yliopiston työelämäprofessori Pekka Sauri piti avajaisissa puheenvuoron kommunikaation vallankumouksesta.

Rakennuksessa on 26 asuinhuoneistoa, joista toistakymmentä on mennyt kaupaksi. Ensimmäisenä yrittäjänä talossa aloittaa paikallinen taksifirma.

Uudessa kunnanvirastossa puhelut ja keskustelut käydään äänieristetyissä, lasiseinäisissä kopeissa konttorin sisällä. Teknologian käyttöä on mietitty, ja etätyön tekeminen tehdään aiempaa helpommaksi. Virastossa pyritään paperittomuuteen.

Ehon mukaan Pyhtäänlinnan myötä kunta siirtyy 2020-luvun moderniin työympäristöön.

– Pyhtään kunta on määrätietoisesti pyrkinyt strategiassaan erottautumaan kuntakentästä uusilla toimintamalleilla. Pyhtäänlinna ratkaisuna on poikkeuksellinen kuntakentässä ja myös linjassaan kunnan strategisten tavoitteiden kanssa.

Kunnanjohtaja vierailemassa Pyhtäänlinnan rakennustyömaalla viime keväänä. (Kuva: Liisa Takala)

Kunta vuokralaisena

Uutta on myös se, että kunta virastoineen on vuokralla talossa. Perinteinen kunnan symboli, kunnanvirasto, on Pyhtäällä laitettu myyntiin. Vuonna 1924 valmistunut kunnanviraston päärakennus sai lisäsiiven vuonna 1968. Kauppaa käydään tarjouskauppana.  Yhteensä reilun 800 neliön viraston lähtöhinta on 65 000 euroa.

Kun Kuntalehti viime kesäkuussa kertoi Pyhtäänlinnan rakentamisensta, Eho sanoi monessa muussa kunnassa olevan halua tehdä kuten Pyhtää – keventää toimintaa ja luopua kunnanvirastotalosta – mutta usein luopuminen on päättäjille ylivoimainen ajatus.

– Voidaan myös kysyä, onko kunnan ydinbisnestä lopulta kiinteistöjen omistaminen ja rakentaminen, Eho pohti.

Eho sanoo, että hän on erityisen iloinen siitä, että seurakunnanvirasto on samoissa tiloissa. Tämä voi poikia uutta yhteistyötä kunnan ja seurakunnan välillä.

Lisäksi kunnanjohtajaa ilahduttaa se, että uuden rakennuksen myötä kuntaan on muodostunut todellinen kuntakeskus.

-Pyhtään kunnan yksi arvoista on läheisyys. Tästä alle kilometrin etäisyydellä ovat nuokkari, seurakunnan juhlasali, kirjasto, koulu, terveyskeskus. Tässä on saatu aikaan aito kuntakeskus.