Pettymyksiä, puheenvuoroja ja uusia ideoita – Mitä kunnille jäi käteen Madridin ilmastokokouksesta?
Madridin ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin, vaikka kunnat olisivat toivoneet selkeää tukea valtio-tasolta. (Kuva: UNFCCC)
Nyt sunnuntaina Madridissa päättynyt YK:n ilmastokokous ei ole kerännyt ylistyspuheenvuoroja. Ympäristöministeriö kutsui tiedotteessaan tuloksia ristiriitaisiksi, kun taas ympäristöjärjestöt nimittivät lopputulemaa jopa katastrofiksi.
Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipisen mukaan myös kuntanäkökulmasta neuvottelujen anti jäi vaisuksi. Vaikka suomalaiset kunnat ovat viime vuosina kirittäneet toisiaan kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin esimerkiksi hiilineutraaliuden saralla, tarvittaisiin työhön ylempien toimijoiden tukea.
– Tilanne on masentava kuntien näkökulmasta, jotka kovasti haluaisivat edetä ratkaisuissa ja kaipaisivat valtion tukea, mutta valtiot eivät pääse sopimukseen, Riipinen sanoo.
Riipinen huomauttaa, että Suomessa kuntatasolla on tehty jo paljon suunnitelmia ja toimenpiteitä ilmastotyön edistämiseksi. Keskeinen tapa edistää näitä olemassa olevia suunnitelmia on saada kaikki hallinnon tasot mukaan tavoitteisiin.
– Niin EU:n kuin Suomenkin puitteissa ajetaan kaksilla raiteilla. Kunnat tekevät omia toimenpiteitään ja valtio omiaan, ja yhteys on heikko. Voimat pitäisi yhdistää.
Myös Inkoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Henrik Wickström harmittelee kuntien jäävän keskustelussa sivuun, vaikka ilmastokeskustelu pyörii makrotason tavoitteiden ympärillä.
– Kunnat ja alueet jäävät hieman ulkopuolelle, vaikka arjen pienissä muutoksissa juuri kunnat ovat avainasemassa. Meillä on paikallishallinto, joka on lähellä ihmisiä.
Wickström kertoo keskustelleensa aiheesta Madridissa myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kanssa.
Suomalaiskuntien ilmastotyö oikealla tiellä
Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sekä kaupungin ilmastopolitiikan kehittämispäällikkö Risto Veivo osallistuivat Madridissa useisiin paneelikeskusteluihin, joissa käsiteltiin kaupunkialueiden ja alueellisen yhteistyön roolia ilmastotyössä. Risto Veivon mukaan tähän liittyen ilmastokokous toi mukanaan myös toiveikasta informaatiota.
– 160 ICLEI-verkoston kaupunkia on sitoutunut hiilineutraalisuuteen vuonna 2050 tai aikaisemmin ja yli 400 kaupunkia on sitoutunut 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan. Kaupunkien osalta kehitys etenee positiivisesti.
Turun päättäjät osallistuivat Madridissa keskusteluihin, joissa pohdittiin Euroopan investointipankin (EIP) keinoja kannustaa ilmastotoimiin hanke- ja lainarahoituksessaan yhä paremmin.
– Allekirjoitimme itse tammikuussa lainasopimuksen, jossa EIP:llä oli tiukat ilmasto- ja energiakriteerit. Taustakeskusteluiden perusteella ajatuksella oli paljon puolestapuhujia, se olisi tärkeä tapa ajaa ilmastotavoitteellisuutta läpi, Veivo sanoo.
Veivon mukaan suomalainen ilmastotyö on kansainvälisesti kilpailukykyistä.
– Turun ilmastotavoitteet ovat kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvää tasoa. Erittäin hyvä on myös muiden suomalaisten ja pohjoismaisten kaupunkien taso.
Turun kaupungin ilmastosuunnitelman päätavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2029 mennessä ja tehdä Turun alueesta siitä eteenpäin ilmastopositiivinen.
Nuorten ääni saatava kuuluviin päätöksenteossa
Inkoon Henrik Wickström osallistui Madridin ilmastokokoukseen nuoren kuntapäättäjän roolissa EU:n alueiden komitean kutsumana. Ilmastokokousta edeltäneellä viikolla 25-vuotias Wickström osallistui Brysselissä kokoukseen, jossa EU-maiden nuoret päätöksentekijät keskustelivat ilmastokysymyksistä.
Mediassa keskustelua ovat jo pitkään herättäneet eri ikäryhmien suhtautuminen ilmastonmuutokseen. Henrik Wickström pitää erittäin tärkeänä sitä, että nuoret otettaisiin jatkossa entistä tehokkaammin mukaan neuvottelupöytiin.
– Ilmastokeskustelussa näkyy sukupolvien kuilu ja ikään heijastuva arvopohjaero. Nuorten viesti on ollut selkeä, mutta lopputulokset ovat jääneet laihoiksi, kun muutama maa jarruttaa päätöksentekoa.
Vaikka keskustelulle ja päätöksentekijöiden moninaisuudella on tarvetta, ei Wickström kannata vastakkainasettelun lisäämistä.
– Ilmastokeskustelu on sen verran konfliktiherkkä aihe, että pitäisi panostaa siihen, millä tavalla eri näkökulmat saataisiin keskusteluyhteyteen ja päästäisiin oikeasti eteenpäin. On turhauttavaa antaa epäselvää viestiä ulos.
Tulevaisuuden askelmerkit pohdittavaksi
Monelta osin ilmastokokouksen päätökset siirtyivät odottamaan seuraavaa, Glasgow’ssa marraskuussa 2020 järjestettävää YK:n ilmastokokousta. Ratkaisujen keksimistä on kuitenkin jatkettava kaikilla hallintotasoilla jo nyt.
Kuntaliiton Miira Riipinen toivoo, että suunniteltaessa tulevia energia- ja ilmastosuunnitelmia valtiotasolla käytäisiin läpi kuntien jo tekemät suunnitelmat. Kuntien ratkaisut ovat toimivaksi havaittuja ja suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvia. Maakohtaisiin eroavaisuuksiin tulisi kiinnittää Riipisen mukaan huomiota myös kansainvälisiä ratkaisuja neuvoteltaessa.
– Jotta voimme valita paikallisesti kustannustehokkaita ratkaisuja, kansainvälinen taso ei saa liian yksityiskohtaisesti määritellä tehtäviä toimenpiteitä.
Suomalainen Hinku-verkosto on ansiokas esimerkki ilmastotyöstä. Henrik Wickströmin mukaan kuntien tulisi kuitenkin jatkuvasti etsiä uusia näkökulmia toimintansa kehittämiseen. Hän mainitsee yhdeksi ilmastokokouksen mielenkiintoisista kohtaamista oheistapahtumat, jotka tarjosivat inspiraatiota ilmastotyöhön.
– Näen tärkeäksi pohtia innovatiivisuutta ilmastoasioiden ympärillä ja oheistapahtumat tarjosivat ideoita, joita voi lähteä edistämään. Tapahtumissa nousi esiin myös vahvasti koulutuksen merkitys.
Wickström kertoo myös tiedottamisen tärkeyden nousseen tapahtumissa esiin.
– On tarjottava informaatiota siitä, mitä yksilö voi tehdä ja mitä kunta tekee, sekä kannustaa konkreettisesti.
