Vantaan ratikka liikkuisi vuonna 2028 - hintalappu 393 miljoonaa
Havainnekuva Vantaan ratikan kulkemisesta Kehä III:n varrella olevalla Rälssitiellä. (Kuva: Vantaan kaupunki)
Vantaan ratikka on noin 19 kilometriä pitkä raitiotielinja, jonka on suunniteltu kulkevan lentoasemalta Jumbon ja Tikkurilan kautta Hakunilaan ja siitä Länsimäen kautta Mellunmäen metroasemalle.
Hankkeesta on valmistunut nyt yleissuunnitelma, joka on laajin ja monialaisin Suomessa tähän mennessä tehdyistä pikaratikoiden yleissuunnitelmista keskittyen paitsi itse joukkoliikenneyhteyden toimivuuteen ja sen laatuun, myös visioon tulevaisuuden kaupungista.
Suunnitelmaa tehtäessä on järjestetty useita yleisötilaisuuksia sekä nettikysely, jonka tulosten pohjalta suunniteltiin muun muassa pysäkkiverkostoa.
Yleissuunnitelma toimii pohjana tarkemmalle maankäytön suunnittelulle: reitin varrelle tehtäville asemakaavamuutoksille ja yksityiskohtaisille katusuunnitelmille.
Suunnitelma etenee nyt tekniseen lautakuntaan. Se päättää yleissuunnitelman hyväksymisestä, minkä jälkeen kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät loppuvuoden aikana toteutukseen tähtäävästä jatkosuunnittelusta.
Tarkempi suunnittelu kestäisi noin neljä vuotta, minkä jälkeen rakentaminen alkaisi aikaisintaan vuonna 2024 ja raitiotien liikennöinti vuonna 2028.
Ratikan reitti olisi kehityskäytävä
Ratikan reitti ja sen 26 pysäkkiparia muodostavat Vantaan kehityskäytävän, joka houkuttelee uutta asuntorakentamista ja palveluja korkeatasoisen joukkoliikenneyhteyden ympärille. Asukasmäärän kasvun ennustetaan ratikan vaikutusalueella olevan tulevina vuosikymmeninä huomattavasti suurempaa kuin kaupungissa keskimäärin.
Vantaan yleiskaavan 2020 luonnoksen mukaan asukasmäärä kasvaa koko Vantaalla noin 95 000 asukkaalla eli yli 40 % vuoteen 2050 mennessä. Ratikan varrella asukasmäärä kasvaa lähes 37 000 asukkaalla eli noin 74 %.
Tekninen lautakunta kokoontuu 5.11. päättämään ratikan yleissuunnitelman hyväksymisestä. Yleissuunnitelma sisältää ehdotuksen ratikan reitistä, sen rakentamisen vaatimista muutoksista katualueisiin ja muuhun ympäristöön sekä liikennöinnin ratkaisuista.
Yleissuunnitelma tekee myös näkyväksi ratikan mahdollisuudet Vantaan kasvun ja kehityksen suuntaajana tulevina vuosikymmeninä, kaupungin yleiskaavaluonnoksen mukaisesti.
Non-stop -palvelua lentoasemalle
Vantaan ratikan liikennöintimallissa ratikka palvelisi lentoasemaa ja matkalaukkujen kanssa saapuvia matkustajia non-stoppina arkisin 6.30–20.30 ja lauantaisin 8.30–20.30. Myös muualla reitin varrella tähdätään korkeaan palvelutasoon, kuten ruuhka-aikoina 5 minuutin vuoroväleihin.
Kaiken kaikkiaan ratikka olisi liikenteessä arkisin 21 tuntia vuorokaudessa, leväten vain aamuyöllä. Ratikka kulkee omalla kaistallaan lähes koko reitin, joten se pysyy aikataulussaan busseja paremmin. Autoliikenteen kanssa ratikka jakaa kaistan vain osalla Osuustietä, Rälssitietä ja Kielotietä. Ratikan varikko sijaitsisi Vaaralassa.
Vantaan ratikan ennustetut matkustajamäärät ovat kilometriä kohden yhtä korkeat kuin Raide-Jokerilla. Raitiotien matkustajamäärät nousevat pitkällä aikavälillä (vuonna 2050) yli 100 000 matkustajaan vuorokaudessa.
Myös lyhyemmällä aikavälillä (vuonna 2030) matkustajamäärä olisi yli 80 000 matkustajaa vuorokaudessa. Vastaavalla reitillä kulkevan runkobussin matkustajamäärät ovat noin puolet pienempiä, joten sen palvelutaso ei pidemmällä aikavälillä, kaupungin kasvaessa riitä. Ratikan reittiä ryhdytään kuitenkin ensin liikennöimään runkobussilinjana 570, joka aloittaa vuonna 2021.
Hinta 393 miljoonaa euroa
Ratikan rakentamisen on arvioitu maksavan 393 miljoonaa euroa.
Vantaa on esittänyt hanketta osaksi valtion kanssa tehtävää, suurten infra-hankkeiden tukemiseksi ja asuntotuotannon edistämiseksi solmittavaa sopimusta (MAL-sopimus), jolloin valtio osallistuisi 30 % ratikan kustannuksista. Lisäksi hankkeelle haetaan EU:lta euroopanlaajuisen liikenneverkon kehittämiseen myönnettävää TEN-T -rahoitusta.
Rakentamisen yhteydessä parannetaan koko katualueen laatutasoa, sen valaistusta, esteettömyyttä ja kevyen liikenteen reittejä. Ratikkareitille tavoitellaan vehreää yleisilmettä, kuten nurmipintaista raidealuetta. Lisäksi reitin varrelle istutetaan runsaasti kaupunkipuita.
Ratikan arvioidaan vähentävän ainakin 5000 henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Se mahdollistaa autottoman elämäntavan reittinsä varrella, ja on näin yksi Vantaan keskeisistä panostuksista kohti vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitettaan.
Tekniselle lautakunnalle esitetään myös ratikan reitin Tikkurilan linjauksen osalta, että Ratakujaa pitkin kulkevan reittivaihtoehdon lisäksi tarkasteluun otetaan Lummetietä pitkin kulkeva reitti, joka olisi helpompi toteuttaa, mutta lisäisi jonkin verran matka-aikaa. Lopullinen reittilinjaus tehtäisiin näistä vaihtoehdoista ensi vuoden aikana.
(Lähde: Vantaa)
Lummetie ilmanmuuta fiksumpi reitti.
Saavuttaa peremmin asukkaita, koululaisia ja antaa väljyyttä aika tiukasti kaavoitetuille Kielotien kortteleille.
Jopa linjaus Valkoisenlähteen sillan ali olisi paljon parempi, ellei paras.
Mutta miksi ratikka ei tule asemalle itäpuolelle?
Menee ihan liian kaukaa.
Tai sitten ohjattava Hotelli Vantaan sillan ali.
Ratikkahan tulee tulevaisuudessa toimimaan akuilla ja mahtuu normisiltojen ali helpostikin.
Tikkurilan Väritehtaitten tonteille tullee jatkossa tuhansia asukkaita ja heitä varten tarvitaan ratikka lähemmäs.
Väritehtaat ovat muuttaneet jo ennen kuin ratikka liikkuu ja tämä on otettava huomioon.
Valkoisenlähteentien kautta ja palvelemaan kasvavaa Jokiniemeä. Myös Kielotietä, Tikkurilan pääväylää. Mukavuus myös tärkeä, ei pelkkä aika. Ratakujan alla ja vieressä autohalleja. Kuja kapea. Viereiset talot paalutettu. Tikkurilan asemalla 6 raidetta ja niiden päällä kauppakeskus. Vaikea, kallis ja riskialtis vaihtoehto.