Homekoirilla riittää kunnissa nuuhkittavaa

Rakennusten kuntotutkimuksessa homekoiran havainnot ovat erittäin tärkeitä, sillä ne ohjaavat tutkimuksia myös sellaisiin kohtiin, joita tutkija ei muuten välttämättä huomaisi.

Kuntien ja kaupunkien rakennusten sisäilmatilanne vaihtelee, mutta saman tyyppiset ongelmat vaivaavat sekä pieniä että isoja kuntia. Erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa tilanne on paikoin haastava.

Yksi haaste on selvittää nopeasti ja luotettavasti rakennusten ongelmat, sillä kiinteistökanta on laaja ja tyypillisesti pääosin 1950-90 -luvuilta. Sisäilmatutkimusten laajuus ja niiden onnistuminen määrittävät sen, miten laajasti ongelmia löydetään.

Käytännössä rajatuissa, ja vain osaan rakenteista kohdistuvissa tutkimuksissa saadaan tavallisesti myös rajattu tulos. Tarpeellisen korjauslaajuuden, korjaustapojen ja korjausaikataulun määrittämiseksi laaja ja perusteellinen kuntotutkimus on tarpeen jokaisessa vähänkään vanhemmassa rakennuksessa, kun selvitetään sisäilmasta johtuvia ongelmia tai suunnitellaan osa- tai peruskorjausta. Tilankäyttäjiä kohtaan on vähintäänkin reilua, että peruskorjauksen jälkeen tiloissa ei haise home.

Kuntotutkimuksen tueksi voidaan selvittää rakennuksen hajukohtia homekoiran avulla. Koira etsii rakennuksesta ne kohdat, joissa on mikrobiperäistä hajua. Koiran havainnot eivät kuitenkaan kerro lopullista vastausta rakenteiden kunnosta ja sisäilman laadusta, sillä koiran havainnot kertovat vain viitteitä ongelmasta ja ongelmien sijainnista.

Homekoirakartoitusta voidaankin verrata pintakosteuskartoitukseen, jossa pintakosteusmittarilla pyritään löytämään viitteitä kosteusvaurioista. Pintakosteusmittarinkin havainnot vaativat tarkentavia tutkimuksia, samoin yleensä homekoiran havainnot. Koiran havaintojen perusteella voidaan tehdä tarkentavia kosteusmittauksia ja rakenneavauksia. Tarkempien tutkimusten avulla selvitetään vaurion tyyppi, syy vaurioiden synnylle ja vauriolaajuus rakenteessa.

Nopeat ja tehokkaat keinot käyttöön

Kuntotutkimuksessa koiran havainnot ovat erittäin tärkeitä, sillä ne ohjaavat tutkimuksia myös sellaisiin kohtiin, joita tutkija ei muuten välttämättä huomaisi. Usein syy koiran havainnoille löytyy rakennekuvia tarkastelemalla tai rakenneavauksella – kohdassa on joku herkästi vaurioituva rakenne tai materiaali, tai kohdasta on ilmavuotoa vaikkapa homeisesta kellarista käyttötiloihin.

Joskus koiran havaintokohtia ovat vain ne tyypilliset riskirakenteet, mutta yhtä usein hajukohdat ovat tavallisuudesta poikkeavia. Tällöin voidaan päästä sellaisen ongelman juurille, mitä ei olisi löydetty tavallisen kuntotutkimuksen avulla.

Homekoiratyössä välillä tuleekin vastaan rakennuksia, joihin on vuosikausia tehty monenlaisia kuntotutkimuksia ja sisäilmaselvityksiä, mutta tutkimuksista ja korjauksista huolimatta tilankäyttäjät oireilevat. Syytä oireilulle ei ole aiemmin löydetty, mutta on helpotus, kun koira havaitsee ongelmia rakenteissa ja vaurioita päästään korjaamaan.

Tilankäyttäjien oireilu ei aina johdu rakenteiden homevaurioista, terveyshaittaa voivat aiheuttaa muutkin sisäilman tekijät. Homekoiran avulla saadaan kuitenkin hyvä ja kattava kokonaiskäsitys siitä, voiko oireilun syy olla home ja onko tiloissa mikrobiperäisiä hajuja. Parhaimmassa tapauksessa oireilulle löydetään joku selkeä syy, joka on helppo korjata.

Etenkin jos sisäilmaselvityksiin ei ole varattu suurta budjettia, homekoiran avulla voidaan kohdentaa tutkimuksia ja näin tehdä täsmäisku ongelmakohtiin. Ennakoivana tarkastusmallina homekoiran avulla voidaan saada vihiä tulevista homeongelmista ennen kuin ongelma on laajentunut oireiluttavaksi ja suureksi vaurioksi.

Vaikka sisäilmaselvitysten suuret kustannukset voivat huolettaa, kuntotutkimusten kustannukset ovat kuitenkin vain muutamien prosenttien luokkaa korjausbudjetista. Jos tarkastus tehdään ennakoivana rakennuksen huoltoon kuuluvana tarkastuksena ja ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa, korjausten kustannuksetkin ovat selvästi vähäisempiä.

Asiantuntijaa tarvitaan jokaisessa kohteessa

Homekoiran käyttömahdollisuudet ovat laajat, rakenneavausten paikkojen valinnasta ennakoiviin rakennustarkastuksiin. Oleellista homekoiratarkastuksessa on, että koiran kanssa kiertää pätevä alan ammattilainen.

Kuntien rakennuksia tutkiessa on noudatettava terveydensuojelulain asetusta (525/2015): Ulkopuolisella asiantuntijalla on oltava riittävä pätevyys, kun selvitetään rakennusten home- ja kosteusvaurioita. Rakennusterveysasiantuntijan käyttö on hyvin perusteltua sisäilmakohteissa.

Senaatti-kiinteistöt on ensimmäisenä suurena kiinteistötahona Suomessa ottanut laajemmin rutiinikäyttöön homekoirat ennakoivaksi tarkastusmalliksi ja ongelmakohteiden tarkastukseen. Asiantuntijat selvittävät homekoiran havainnoille syyt. Asiantuntijoiden pätevyys ja osaaminen todella tulevat tarpeeseen, sillä koiran havaintojen tulkinta on oleellisin asia tarkastuksen onnistumisessa.

Avoimuus sisäilma-asioissa luo luottamusta

Kuntien sisäilmatekniset raportit ovat käytännössä julkisia asiakirjoja, joita voivat pyytää luettavakseen koulun oppilaiden vanhemmat ja muut tilankäyttäjät. Ajoittain lehdistöstä saakin lukea paikallisen koulun tai päiväkodin sisäilmatilanteesta. Sisäilmateema näkyy usein vaalien alla kohuotsikoina. Ongelmana homekoiraraporteissa, niin kuin muissakin sisäilmateknisissä raporteissa on se, että lukija ei välttämättä ymmärrä raporttia riittävästi, vaan tekee suoraviivaisia tulkintoja löydöksistä.

Mikrobivaurioiden laajuus ja vakavuus määrittävät koettua sisäilmaongelmaa. Home- ja kosteusvaurioiden vaikutusten arviointiin tarvitaan asiantuntija. Tilankäyttäjä voi kokea tilanteesta pelkoa ja ahdistusta, vaikka kyseessä olisi vain paikallinen ja rajattu kosteusvaurio.

Materiaalinäytteiden mikrobilöydösten tulkinnassakin kuulee ajoittain ylitulkintoja, kun tilankäyttäjä pelkää vesipisteen alle vuotaneesta vedestä johtuvaa ”miljoonaa sädesientä”. Miljoonan sädesienen rakennus ei ole käyttökelvoton, paikallinen kosteusvaurio on korjattavissa.

Käytännössä lähes kaikista rakennuksista löytyy mikrobiperäisiä hajuja, kyse on vaan siitä, että minkä tyyppisiä hajukohdat ovat. Osa koiran havainnoista on korjausta vaativia kosteusvaurioita, osa tiivistystä vaativia rakenteita, osa voi olla kohtalaisen harmittomiakin kohtia.

Asiantuntijan on tehtävä lopullinen analyysi siitä, mikä on rakenteen vaurioitumisriski, onko kyseessä korjausta tai jatkotutkimuksia vaativa ongelma ja minkä verran niistä aiheutuu ongelmaa tilankäyttäjille. Koira ei valitettavasti kerro syytä havainnoille tai ongelmien vakavuutta, koira näyttää vain ne kohdat, missä on hajua. Sisäilma- ja homekoira-alan asiantuntija kertoo, miten koiran havaintokohtia tutkitaan ja antaa lausunnon havaintojen vakavuudesta.

Mikä menetelmä on paras?

Koirissakin on eroja. Pitkään työtä tehnyt koira löytää varmemmin etsittävät hajut, samoin kokenut koiranohjaaja osaa suunnitella ja toteuttaa tarkastuksen sujuvasti ja ammattitaidolla. Kuntien rakennusten tutkimisessa on otettava käyttöön laajemmin homekoirat, jos halutaan mahdollisimman kustannustehokkaasti selvittää rakenteiden ja rakennusten ongelmia.

Homekohtien selvittäminen on oleellista rakennusten kunnon selvittämisessä. Hyvä kiinteistönhoito vaatii pitkäjänteistä ja ennakoivaa tutkimusmallia, rakennuksen kunnosta on oltava laaja näkemys ennen korjauspäätöksiä.

Homekoira ei kuitenkaan ole mikään taikatemppu, jolla rakennusten laajemmat kuntotutkimukset voitaisiin jättää tekemättä. Mikään yksittäinen tutkimus tai mittaus ei selvitä tai ratkaise rakennusten ongelmia, vaan yleensä on tehtävä laajoja ja rakennukseen sopivia tarkastuksia. Riskirakenteet ja niiden nykykunto on selvitettävä sekä muut rakennukselle ominaiset ongelmakohdat.

Kuntatyössä on tärkeää, että tilaajalla on mahdollisimman hyvä ja laaja osaaminen sisäilma-asioista ja erityisesti kuntotutkimuksista. Näin tilaaja osaa tilata sopivat tutkimukset kohteeseen ja tehdä päätelmät tutkimusten tuloksista ja onnistumisesta. Homekoira on hyvä työkalu asiantuntijalle, joka ymmärtää koiran havaintoja ja rakennetekniikkaa.

Homekoiran käyttö tiloissa voi helpottaa tilankäyttäjien tuntemaa epäluottamusta, jos korjausten onnistuminen mietityttää. Jos koira ei havaitse tiloissa mitään hälyttävää, henkilökunta palaa mielellään tiloihin. Se voi myös vahvistaa epäilyt oikeiksi, jos korjaukset eivät ole onnistuneet tai korjauslaajuus ei ole ollut riittävä. Koiran avulla voidaan saada näkemystä nykytilanteeseen. Huolen lievittyminen ja tilanteen selviäminen ovat tärkeitä tilankäyttäjille.

Vanhemmat haluavat nopeita vastauksia

Tyypillisiä kuntien tiloissa tehtäviä homekoiratarkastuksia ovat koulujen ja päiväkotien tarkastukset, kun tiloissa koetaan sisäilmaongelmia. Tällöin homekoiratarkastuksen avulla lähdetään liikkeelle ongelmien selvittämisessä ja tarkastus saattaa antaa arvokasta tietoa tilankäyttäjien kokemasta ongelmasta.

Myös korjausten onnistuminen ja vanhojen tiivistysten nykykunnon selvitys ovat tyypillisiä kohteita. Vanhemmassa rakennuskannassa voidaan selvittää kerroksellisen välipohjarakenteen kuntoa tai vauriolaajuutta homekoiran avulla.

Joskus painostus homekoiran käyttöön tulee lasten vanhemmilta tai vanhempainyhdistykseltä, vanhempainyhdistys voi jopa maksaa tarkastuksen. Huoltajien tarve osallistua sisäilmatilanteen selvittämiseen voi kertoa luottamuspulasta, puutteellisesta tiedottamisesta tai halusta saada tilanne selviämään nopeasti.

Joka tapauksessa tilankäyttäjät haluavat vaikuttaa tilanteeseen ja saada vastauksia, koiran aisteihin luotetaan homeasioissa. Kun tilanne on epäselvä, nopea tutkimus koiran avulla voi auttaa palauttamaan luottamusta tai auttaa huoltajia ymmärtämään tilannetta paremmin.

Tutkimuksiinkin voi saada uutta näkökulmaa koiratarkastuksella. Muistettava on, että homekoiraohjaaja ei tee lausuntoa rakenteiden kunnosta tai sisäilman olosuhteista, sen tekee kohteeseen perehtynyt rakennusterveysasiantuntija.

Teksti: Leena Stenlund

Kirjoittaja on homekoira-alan johtava asiantuntija ja rakennusterveysasiantuntija, joka tekee homekoiratyötä, kuntotutkimuksia ja toimii Vantaan kaupungilla sisäympäristöasiantuntijana. Hän on myös Suomen Homekoirayhdistys ry puheenjohtaja.

Artikkeli on julkaistu Kuntatekniikka-lehden numerossa 4/2019.