Vantaan Ankkapuisto rakennettiin uusiomassalla - kymppitonneja säästyi

Vuoden 2019 Kuntatekniikan saavutuksen kunniamaininnan saanut Vantaan Korson Ankkapuiston uusiomassahanke toteutettiin kokonaisuudessaan kierrätysmateriaaleilla. Hanketta täydensi päästö- ja kustannuslaskenta, jolla havainnollistettiin vältettyjen päästöjen ja kustannusten määrää.

Ankkapuiston kunnostusurakan ensimmäisestä vaiheesta syntynyt, yli 30 prosenttisesti saviainespitoinen imuruoppausmassa oli liian hienojakoista käytettäväksi sellaisenaan kasvualustana. Kasvualustan rakeisuuskäyrän parantamiseksi tarvittiin kiviainespohjaista materiaalia.

Ravinnepitoisuuden nostamiseksi mukaan sekoitettiin muun muassa kompostia.  Nämä materiaalit onnistuttiin saamaan muilta, lähinnä Pohjois-Vantaalla sijaitsevilta työmailta. Kasvualustaan sekoitettiin esimerkiksi valmista kompostia, edellisen talven seulottua hiekoitussepeliä, hiekkaa, kivituhkaa, moreenia, metsänpohjaa sekä kohteesta kuorittua nurmen pintakerrosta.

Töiden edetessä Ankkapuistossa haasteena oli uusiomateriaalien saatavuus. Uusiokasvualustan reseptejä päivitettiin sitä mukaa, kun muilta työmailta vapautui hyödynnettävää materiaalia. Tämä mahdollisti työmaan sujuvan etenemisen ilman taukoja.

Ankkapuisto tukee Vantaan resurssiviisauden tiekarttaa

Vantaan resurssiviisauden tiekartta vuodelta 2018 toteaa, että kaupungin resurssiviisauden ja hiilineutraalisuuden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää innovatiivisuutta ja kehittämistoimia yhdessä sidosryhmien kanssa.

Vantaan kaupunki on yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa ja vilkkaan rakentamisen vuoksi purku- ja kierrätysmateriaalien sekä maamassojen uusiokäytön kehittämisessä on runsaasti mahdollisuuksia, joita voidaan entistä enemmän ottaa käyttöön. Tämä edellyttää kuitenkin uusien arviointitapojen käyttöönottoa, uusia seurantamalleja ja –laskelmia sekä ohjeistusta.

Purku- ja kierrätysmateriaalien ja maamassojen uusiokäytön kehittämisessä nähdään Vantaalla myös mahdollisuuksia yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseen. Kaupunki kehittää kiertotalouden toimintamallia yhdessä yrittäjien ja HSY:n kanssa.

Juuri näitä resurssiviisauden periaatteita noudattaen Ankkapuiston uusiomassahankkeesta muodostuikin erinomainen pilottiprojekti, jonka tuloksia hyödynnetään muissakin tulevissa hankkeissa. Luonnonvarojen kestävä käyttö on yksi resurssiviisauden kulmakivistä.

Säästävä luonnonvarojen käyttö edellyttää resurssitehokasta suunnittelua, resurssitehokasta kulutusta sekä kiertotalouden edistämistä. Parhaimmillaan resurssiviisas luonnonvarojen käyttö luo uusia taloudellisia mahdollisuuksia.

Uusiomateriaaleilla vältettiin hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia

Uusiomassahankkeen vaikutuksia selvitettiin kustannus- ja päästölaskennalla, jossa toteutettua hanketta verrattiin vaihtoehtoiseen, kaupallisilla tuotteilla rakennettavaan hankkeeseen.  Uusiomateriaalien hyödyntäminen käyttönurmialueen rakentamisessa toi hankkeelle 56 000 euron kustannussäästön ja 23 000 kg CO₂-ekv päästövähennyksen.

Päästövähennys vastaa noin 6 000 keskimääräistä pääkaupunkiseudulla edestakaista henkilöautolla kuljettavaa työmatkaa. Saavutettu kustannussäästö on noin 12,7 % hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista.  Suurin kustannussäästö saavutettiin vältetyillä maanvastaanottoalueen maksuilla.

Uusiomassareseptien valmistaminen – seulonta, sekoitus ja massojen työmaan sisäinen siirtely – nostivat muodostuvien päästöjen ja kustannusten määrää. Resurssitehokkuuteen uusiomaarakentamisessa on siis mahdollista vaikuttaa optimoimalla uusiomassojen käsittelyä.

Uusiomassahankkeen onnistumisia

Hiilidioksidipäästöjen minimoinnin ja kustannussäästöjen ohella saavutettiin muitakin hyötyjä, joiden arvon mittaaminen varsinaisina lukuina on vaikeaa, mutta kaupungin näkökulmasta oleellista. Uusiokasvualustoja rakentamalla vältettiin kaikkien näiden, sinänsä hyvien ja käyttökelpoisten raaka-aineiden sijoittamista maanvastaanottoalueille, joista muutoinkin on pulaa tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.

Ympäristöhaitat vähenivät epäsuorasti myös siten, ettei kohteessa ollut tarvetta käyttää neitseellisiä raaka-aineita, joiden louhinnasta ja maanotosta olisi aiheutunut sekä päästöjä, että maisemallisia ja ekologisia vaikutuksia.

Vähentyneiden kuljetusten ansiosta lähialueiden katujen sekä pääväylien kuormitus pieneni. Jos puiston muotoilu olisi toteutettu kaupallisilla materiaaleilla, nyt hyödynnetyt uusiomateriaalit olisi kuljetettu maanvastaanottoalueelle ja kaatopaikalle, joille on matkaa 20-40 km. Koska Ankkapuisto sijaitsee suuren koulukeskittymän ja tiiviisti rakennetun kaupunginosan välittömässä läheisyydessä, kuljetusliikenteen minimointi paransi samalla alueen yleistä liikenneturvallisuutta.

Ankkapuiston lisäksi uusiokasvualustoja valmistettiin myös muihin maisemointikohteisiin, kuten Hakunilan urheilupuistoon, jossa oli tarvetta ravintoköyhälle kasvualustalle kuivien rinteiden verhoiluun. Tässäkin kohteessa säästöt olivat huomattavat, sillä maa-ainekset saatiin ainoastaan ajokustannusten hinnalla, eikä jo valmistettu kasvualusta aiheuttanut erillisiä materiaalikustannuksia.

Urheilupuiston niittyalueiden peitekasvillisuus annetaan kehittyä luontaisen, maa-aineksissa jo olevan siemenpankin turvin. Kohde tarjoaakin oivan mahdollisuuden tutkia tulevien vuosien varrella kasvillisuuden ja sen peittävyyden kehittymistä uusiomateriaaleista valmistetuissa kasvualustoissa.

Ankkapuiston opit tuleviin hankkeisiin

Pilottihankkeena Ankkapuiston projekti toimii suunnannäyttäjänä. Resurssiviisautta on mahdollista ja tarpeellista kehittää infra- ja viherrakentamisessa, kuten muillakin toimialoilla. Oppia saadaan ainoastaan ennakkoluulottomasti kokeilemalla. Tuloksia tulee kuitenkin kerätä ja julkaista, jotta kokemus ja hyöty saataisiin tehokkaasti kaikkien ammattilaisten käyttöön.

Vastaavat hankkeet vaativat aina tiivistä yhteistyötä tilaajan, suunnittelijan, rakennuttajan sekä urakoitsijoiden kanssa. Projektin läpivieminen vaatii siten tavanomaisia ratkaisuja suurempia henkilöstöresursseja.

Toteutus on helpointa tehdä joko hyvien henkilöstö- ja koneresurssien omaavan puitesopimusurakoisijan kanssa laskutyöurakkana tai kaupungin omana rakennustyönä. Laskutyöurakka on luonnollisesti kustannusten osalta hieman riskialtista ja tämä korostaakin tilaajaan osaamista, sekä valvonnan ammattitaitoa ja tarkkuutta.

Kilpailutetussa urakassa on oltava erittäin tarkat tiedot kohteessa käytettävistä materiaaleista. Massojen määrät sekä niiden analyysitiedot on etukäteen selvitettävä, jotta kilpailutus on laadittavissa. Käytännössä tämä voi olla erittäin haastavaa ja toisaalta nämä ennalta suoritettavat työvaiheet lisäävät tilaajan henkilöstöresurssien tarvetta ja siten myös kustannuksia.

Uusiomateriaalien reseptien laatiminen on hankalaa, jos käytettävissä olevat materiaalin eivät ole ajoissa tiedossa. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää luoda rekistereitä työmailta vapautuvista, käyttökelpoisista materiaaleista.

Hyödynnettäväksi kelpaavien uusiomateriaalien tarkastelu tulisikin saada mukaan jo suunnittelun alkuvaiheisiin. Samoin suunnittelussa olisi pyrittävä aina kohteen massatasapainoon, jottei ylimääräisiä, poiskuljetettavia materiaaleja syntyisi. Kaikesta tästä huolimatta, reseptejä on oltava valmis muuttamaan rakentamisen aikana ja päätöksien täytyy syntyä nopeasti työmaan sujuvan kulun takaamiseksi.

Työmaasuunnittelussa materiaalien läjitykseen, työstämiseen ja välivarastointiin tarvitaan tilapäisiä läjitysalueita, mielellään lähellä loppusijoituskohteita. Tilantarve näille toimenpiteille voi olla huomattavan suuri toteutettavan kohteen pinta-alaan nähden.

Jos kohteessa tehdään ns. paikalla tehtävää kasvualustaa, oman haasteensa asettaa myös lain vaatima kasvualustan valmistajan ilmoitusvelvollisuus, omavalvontavelvollisuus sekä velvollisuus tiedoston pitämiseen.

Yrityksiä, joilla nämä valmiudet löytyvät, ei tällä hetkellä ole Suomessa kuin rajallinen määrä. Poikkeuksena nämä ilmoitusvelvollisuudet eivät tosin koske toimijoita, jotka tekevät paikalla tehtävää kasvualustaa omaan käyttöön, omista materiaaleista. Esimerkkinä tästä voidaan mainita kaupungin omana työnä, omista maamassoista tehtävä kasvualusta tai toimijat, joilla on pienimuotoista toimintaa (kasvualustojen valmistusta alle 400 m³/ vuosi).

Tärkeä huomio ja pohdintaa aiheuttava asia rakentamisessa on se, miten uusiokasvualustojen valmistuksessa niin sanottuja päästöintensiivisiä työvaiheita, kuten seulontakertoja, voitaisiin tulevaisuudessa vielä vähentämään. Esimerkkinä mainittakoon Ankkapuistosta vanhan nurmikerroksen useaan kertaan suoritettu seulonta, jotta maatumaton aines saatiin poistettua. Onko kaikissa tulevissa rakennuskohteissa aina kuitenkaan tarvetta erittäin tasalaatuiseen materiaaliin?

Ankkapuiston projektissa huomattiin, että ennakkotiedottamisella voidaan vaikuttaa asukkaiden ja puiston tulevien käyttäjien kokemukseen uusiomaarakentamisesta ja samalla kertoa hyödyistä. Asukastilaisuuksien avulla ja nettitiedottamisella saadaan helposti yleistä hyväksyntää tämän tyyppiseen rakentamiseen. Näin vähennetään työmaa-aikaista negatiivista palautetta ja asukkaiden kärsivällisyyskin työmaan kestoon paranee huomattavasti.

Teksti: Juha Kivimäki ja Heidi Järkkä

Artikkeli on julkaistu Kuntatekniikan numerossa 4/2019.