Kuntaliitto ja kunnat katsovat, että liikenneverkon kunnossapidon ja myös kehittämisen tulisi tapahtua aikaisempaa pitkäjänteisemmin ja vaikuttavammin.

Kuntaliitto ja kaikki Manner-Suomen kuntien ja kaupunkien johtajat pitävät välttämättömänä, että valtion jatkuvasti rapistuva tie- ja rataverkko saadaan viimein kuntoon. Kuntaliiton ja kuntien mukaan valtion liikenneinfran budjettirahoitusta on nostettava 800 miljoonalla eurolla.

Kannanoton mukaan perusväylänpidon rahoituksen nykyiseen miljardin euroon on välttämätöntä saada 300 miljoonan euron vuosittainen korotus. Lisäksi liikenneverkon vaikutusperusteisten kehittämishankkeiden rahoitusta tulisi lisätä vuosittaisesta 500 miljoonasta miljardiin euroon.

– Suomen liikenneinfra on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden tasosta, eikä valtion rahoitus liikenneverkkoon ole pysynyt ajantasaisena. Tämä näkyy rapistuvina väylinä ja kehittämishankkeiden viivästymisenä. Toimivalla liikenneinfralla on suuri merkitys kansantaloudelle, viennille ja työllisyydelle, painottaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kustannuksia ei voi sysätä kunnille

Tällä hetkellä kunnat ja kaupungit rahoittavat 45 prosenttia Suomen liikenneväylien kunnossapidon ja investointien kokonaiskustannuksista. Tämä tarkoittaa noin 1,4 miljardin euron vuosikustannuksia. Silti tieliikenteeltä kerättävät vuosittaiset yli 8 miljardin euron verotulot menevät kokonaan valtiolle.

– Valtio toivoo kuntia aina vain suuremmalla rahoitusosuudella mukaan valtion infrahankkeisiin. Kunnilla ei kuitenkaan ole omien tehtäviensä rahoittamisen lisäksi rahaa valtion liikennehankkeiden pelastamiseen. Kunnilla on oma infransa, sen korjausvelka ja monet muut tehtävät rahoitettavana ja hoidettavana, Karhunen sanoo.

Pitkäjänteisyyttä investointeihin ja kehittämiseen

Kuntaliitto ja kunnat katsovat, että liikenneverkon kunnossapidon ja myös kehittämisen tulisi tapahtua aikaisempaa pitkäjänteisemmin ja vaikuttavammin. Alkavalla hallituskaudella ensimmäistä kertaa tehtävä valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on tärkeä väline pitkäjänteisyyden lisäämisessä.

– Tähän asti maassamme on linjattu liikenneasioita vain hallituskausi kerrallaan. Tästä tulee päästä irti ja saada jatkuvuutta liikenteen rahoitukseen sekä infran kunnossapitoon, kehittämiseen ja suunnitteluun. Infran uusia rahoitusmalleja, esimerkiksi hankeyhtiöitä, tarvitaan. Ne tulee kuitenkin toteuttaa tavalla, joka ei vain siirrä velkaantumista valtiolta kunnille, Karhunen sanoo.

Yhteisessä kannanotossaan Kuntaliitto ja kunnat painottavat, että kun valtio ja kunnat hoitavat omat vastuunsa, paranevat edellytykset myös kuntien ja valtion hyödyllisille yhteishankkeille ja niiden uusille rahoitusratkaisuille.

(Lähde: Kuntaliitto)

 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *