Kunnat taistelevat ilmastonmuutosta vastaan tehokkaammin kuin valtio – Puolet suomalaisista asuu hiilineutraalissa kunnassa vuonna 2040
Kunnat siirtyvät päästöttömään energiantuotantoon. (Kuva: Ville Miettinen)
Suomen 50 suurinta kuntaa tuottaa noin kolmanneksen maan päästöistä. Jos kunnat pääsevät päästövähennystavoitteisiinsa, Suomen päästöt pienenevät nykyisestä kuudesosalla vuoteen 2035 mennessä.
Suurella osalla kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin valtiolla, selviää Sitran teettämästä selvityksestä.
Yli neljännes suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Valtion tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2045.
Hiilineutraalius tarkoittaa, että kunta, valtio, yritys tai muu organisaatio tuottaa hiilipäästöjä vain sen verran kuin pystyy sitomaan.
Jos kuntien tavoitteet toteutuvat, vuonna 2040 jo puolet suomalaisista asuu hiilineutraalissa kunnassa.
Tampere haluaa edelläkävijäksi
Raportissa tarkasteltiin 50 suurimman kunnan ilmastotavoitteita ja -toimia. Vain neljä kuntaa 50:stä ei ole tehnyt minkäänlaista ilmastostrategiaa.
Tiukkoja tavoitteita ovat asettaneet sekä pienet kunnat että isot kaupungit, mutta suuret kunnat ovat pohtineet kattavammin toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Esimerkiksi Tampereen kaupunki on vuodesta 2010 pyrkinyt ilmastotyön edelläkävijäksi.
Kaupungin kasvihuonepäästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 noin 28 prosentilla.
Suurin saastuttaja on rakennusten lämmitys. Kaupunki aikoo siirtyä kaukolämmön tuotannossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä päästöttömiin energianlähteisiin. Sähkölaitos aikoo lisätä puun, hukkalämmön ja aurinkolämmön käyttöä, sekä porata maalämpökaivon.
Kaupunki kehittää myös ”hiilinegatiivista” kaupunginosaa.
Tampereen Hiedanranta on kehitysalusta erilaisille kestävän kehityksen kokeiluille. Sen on määrä sitoa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin tuottaa, siitä huolimatta että kaupunginosaan mahtuu jopa 25 000 asukasta.
Pariisin sopimus kirittää kuntia
Kunnat, jotka ovat tehneet ilmastostrategiansa Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen, ovat asettaneet tavoitteensa keskimäärin muita kunnianhimoisemmiksi.
Useimmat kunnat ovat määritelleet hiilineutraaliustavoitteen, jossa päästöjä vähennetään 80 prosenttia ja loput 20 prosenttia kompensoidaan.
Tärkeimpiä työkaluja päästöjen vähentämiseen ovat maapolitiikka ja kaavoitus, julkiset hankinnat, sekä taloudellinen- ja omistajaohjaus.
Selvitykseen tehtyjen haastattelujen mukaan kaikkia keinoja voisi hyödyntää vielä selvästi nykyistä tehokkaammin.
Kuntatekniikka kertoi syyskuussa, että vain reilu puolet kunnista on asettanut hankinnoille kestävyystavoitteita ja -kriteerejä.
Usein kestävien hankintojen esteeksi nähdään raha. Vihreisiin hankintoihin ei ole budjetoitu ylimääräistä. Toisaalta esimerkiksi Hämeenkyrö rakensi ympäristöopetukseen erikoistuneen koulun Kuntarahoituksen vihreällä rahalla.
Maa- ja metsätalousministeriön tuoreen selvityksen mukaan myös julkisissa ruokahankinnoissa painotetaan entistä enemmän vastuullisuutta.
Maankäyttö hillitsee päästöjä
36 ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestön tuoreen raportin mukaan maankäytöllä voidaan hillitä päästöjä tehokkaasti.
Raportti tarkastelee luonnon hiilinielujen ja -varastojen käyttöä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Maankäytön aiheuttamia vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä voitaisiin leikata järjestöjen mukaan noin 6 gigatonnia ja ekosysteemien hiilinieluja lisätä 9 gigatonnia, jos turvemaita suojeltaisiin, metsiä ja soita ennallistettaisiin, avohakkuista luovuttaisiin ja metsien annettaisiin kasvaa vanhemmiksi.
Raportti suosittaa myös lihansyönnin puolittamista globaalisti, sekä fossiilisten polttoaineiden tukien lopettamista.
Lue myös:
Teksti: Milka Valtanen
