Sisäilmaongelmat voivat viedä kuntapäättäjän käräjäsaliin
Luottamushenkilöiden tekemillä päätöksillä tai päättämättä jättämisillä on seurauksena. Jossain tapauksissa jopa rikosoikeudellinen vastuu. (Kuva: Pixbay)
Suomalaisissa kunnissa on vähintään satojen miljoonien arvoinen sisäilmaongelma. Kouluja peruskorjataan, puretaan ja rakennetaan uusia. Terveyskeskuksia suljetaan ja väistötiloja etsitään.
Sisäilmaongelmia pohditaan yhä enenevässä määrin myös lakikirja kädessä. Tyypillisesti käräjäsaliin päätyvissä jutuissa haetaan terveyshaitoista vahingonkorvauksia työnantajilta tai työpaikan esimiehiltä. Täysin mahdollista on kuitenkin myös luottamushenkilöiden joutuminen rikosoikeudelliseen vastuuseen.
-Valtuutettujen rikosvastuu voisi tulla arvioitavaksi tilanteessa, jossa terveyttä vaarantavat epäkohdat on tuotu valtuuston tietoon, mutta valtuusto on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä toimiin ongelman korjaamiseksi, Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen arvioi.
Rahapula ei ole selitys
Edes kunnan tiukka taloustilanne ei vastuusta vapauta. Jos sisäilma aiheuttaa työturvallisuuteen liittyviä ongelmia on, niin asiat tulee saattaa kuntoon, vaikka rahaa uuden koulun rakentamiseen palaisikin reippaasti.
-Kunnalla on verotusoikeus ja mahdollisuus sitä kautta rahoittaa ongelman poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Lainaakin kunta saa tänä päivänä edullisilla ehdoilla. Ei asioiden kuntoon saattaminen ole rahasta kiinni, muistuttaa Tolvanen.
Matti Tolvasen vastikään laatimassa muistiossa pohditaan luottamusmiesten ja kunnan virkamiesten vastuuta tapauksissa, joissa kunnan ylläpitämässä laitoksessa on ilmennyt sisäilmaongelmia. Muistion aiheesta pyysi rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu Vesa Puuronen (vas.) joka uhkasi tehdä rikosilmoituksen Rovaniemen kaupungista ja sen päättäjistä, mikäli lisärahaa sisäilmaongelmien hoitoon ei budjettikäsittelyssä löydy. Rahaa ei löytynyt, mutta toistaiseksi rikosilmoitusta ei ole tehty.
Ongelmiin puututtava
Mikäli kunnan taholta ei ryhdytä riittäviin toimiin sisäilmaongelmien hoitamiseksi, niin Matti Tolvasen arvion mukaan on mahdollista selvittää esitutkinnassa, onko kunnan luottamusmiehet ja virkamiehet työnantajan edustajina syyllistyneet työturvallisuusrikokseen, virkavelvollisuuden rikkomiseen tai vammantuottamukseen.
Tolvanen arvioi, että kunnan luottamushenkilöistä operatiivisina toimijoina kunnanhallituksen jäsenet ovat lähempänä rikosvastuuta kuin valtuuston jäsenet, mutta mahdollinen valtuutettujen vastuukin lain perusteella on olemassa. Kovin herkästi ei asiantuntija usko esitutkinnan luottamushenkilöiden tekemättä jättämisistä käynnistyvän, vaikka laki tämän mahdollistaisi.
-Varmasti kuntapuolella vaaleilla valitun luottamusmiehen mahdollisuus joutua rikosvastuuseen on korkeampi kuin yksityisen puolen toimijalla. Sielläkin työturvallisuusjutuissa useimmiten syytteisiin vastaavat keskitason työnjohtajat. Rahoittajat ja todelliset päättäjät eivät joudu vastuuseen. Mutta kyllä luottamushenkilökin voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen päätöksistään, arvioi Tolvanen.
Muistiossaan professori Tolvanen korostaa työnantajan velvollisuutta tarkkailla työympäristöä ja sen tilaa. Olennaista on myös se, kenelle eri tilanteissa vastuu kohdistuu.
-Sisäilmaongelmissa lähin työpaikan esimies vastaa siitä, että hän tuo ongelmat ylemmän tahon tietoon. Toimenpiteistä päättävän tahon on ryhdyttävä työturvallisuuslain edellyttämiin toimiin. Tällainen toimi on muun muassa asian saattaminen sen tahon tietoon, joka päättää kunnan varojen käytöstä. Viime kädessä tämä taho on valtuusto, Toivanen arvioi.
Ruokolahdella opettajat syytteessä
Toistaiseksi kunnan henkilöstöön tai luottamushenkilöiden sisäilmaongelmien hoidosta tai hoitamattomuudesta johtuvat rikossyytteet ovat olleet kohtuullisen harvinaisia. Ruokolahdella viime vuonna koulun rehtori ja teknisen työn opettaja saivat syytteet tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta.
Eräänlaisen ennakkojutun luonteen saaneessa tapauksessa taustalla olivat jo puretun Ruokolahden kirkonkylän koulun sisäilmaongelmat, joiden takia opetusta oltiin siirtämässä puhtaisiin väistötiloihin. Oppilaat olivat omalla työpanoksellaan muuttoa vauhdittamassa.
-Osana opetustyötä siirrettiin oppilaiden voimin joitakin teknisen työn välineitä koululta väistötiloihin. Mukana siirtämässä välineitä oli oppilas, jolla oli tiettyjä perussairauksia. Joitakin päiviä myöhemmin hänen oireensa olivat pahentuneet ja hän oli joutunut turvautumaan sairaalahoitoon. Syytteen saaneet olivat valvomassa tavaroiden siirtoa, kunnanjohtaja Antti Pätilä kertoo tapauksesta.
Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa syytteet hylättiin, mutta jutun syyttäjä ja oppilaan vanhemmat valittivat päätöksestä Itä-Suomen hovioikeuteen. Se kuitenkin palautti jutun keväällä 2017 takaisin käräjäoikeuteen, koska hovioikeuden istuntoon oli tullut paljon uutta näyttöä asian tiimoilta. Asiaa käsitellään uudelleen käräjäoikeudessa näillä näkymin tammikuussa 2018.
