Kierrätystavoite ei täyty nykyisillä keinoilla
Jätteen lajittelussa ja keräyksessä on paljon kehitettävää, jotta 50 prosentin kierrätystavoite saavutettaisiin. (Kuva: Eero Karisto)
Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet eivät täyty nykymenolla. 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatii jätteiden erilliskeräysjärjestelmän merkittävää laajentamista sekä lajitteluaktiivisuuden lisäämistä, arvioi Olli Sahimaa väitöstutkimuksessaan.
Suomessa kierrätysaste oli 40,6 prosenttia vuonna 2015. Kierrätysaste ei ole parantunut lainkaan vuosien 2006 ja 2014 välillä.
Tutkimustulosten mukaan suomalaisten kotitalouksien sekajäte sisältää keskimäärin 70–80 prosenttia kierrätyskelpoisia materiaaleja.
– Yli puolet sekajätteestä on biojätettä tai muoveja. Kierrätysasteen noston kannalta näiden jätteiden tehokkaampi erilliskeräys ja toimivat kierrätysmarkkinat ovat avainasemassa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen SYKEn kulutuksen ja tuotannon keskuksessa tutkimusinsinöörinä työskentelevä Sahimaa.
Euroopan unioni on asettanut jäsenmailleen sitovan 50 prosentin kierrätystavoitteen yhdyskuntajätteelle vuoteen 2020 mennessä. EU:n kierrätystavoitteet tiukentuvat vuoden 2020 jälkeen.
Tarvitaan suuria toimia
Sahimaan mukaan 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttamiseen vaadittavat toimenpiteet ovat mittaluokaltaan suuria.
– Kiinteistökohtaisen keräysverkoston piiriin on saatava noin 500 000 – 1 700 000 uutta asukasta jätejakeesta riippuen. Tiheämpi keräysverkosto tekee kierrättämisen helpommaksi ja lisää näin kierrätykseen saatavan jätteen määrää, Sahimaa sanoo.
Lakiin tiukempia velvoitteita
Kiinteistökohtaisen keräyksen lisääminen vaatii käytännössä tiukennuksia lainsäädäntöön eli velvoitetta erilliskeräyksen järjestämiseen tietyn kokoisissa kiinteistöissä tai jätteen syntymäärän perusteella.
Esimerkiksi velvoittamalla kaikki vähintään viiden asunnon rivitalot ja kerrostalot bio- ja pakkausjätteiden keräykseen, kierrätysaste nousisi noin kaksi prosenttiyksikköä.
Lajitteluaktiivisuutta lisättävä
Kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatii myös entistä korkeampaa lajitteluaktiivisuutta eli ihmisten säännöllistä lajitteluun osallistumista.
– Lajitteluaktiivisuutta voidaan kasvattaa pitkäjänteisen neuvonnan ja lajitteluun kannustavien jätemaksujen avulla, Sahimaa sanoo. Tarkkoja vaikutuksia kierrätysasteeseen on kuitenkin hankala arvioida.
Jätehuoltojärjestelmän kehittämistä vaikeuttaa se, että kattavat tiedot elinkeinon harjoittajien ja hallinto- ja palvelusektoreiden sekajätteen koostumuksesta ja erilliskeräyksen laajuudesta puuttuvat.
Myös vastuukysymysten selkiyttäminen pakkausjätteiden keräyksen osalta kuntien ja tuottajayhteisöjen välillä nähdään tarpeelliseksi kierrätysasteen kasvattamiseksi.
Jätehuollon alaan kuuluva väitös tarkastetaan perjantaina 27.10.2017 Aalto-yliopistossa.
EERO KARISTO
