Olisiko allianssi pelastanut Länsimetron aikataulun ja budjetin?
Olisiko allianssi-malli pelastanut Länsimetron aikataulun? Kuvassa Aalto-yliopiston aseman portaat Espoon Otaniemessä.
Helsingin metroverkon jatkaminen Espoon etelärannikkoa pitkin Kirkkonummen rajalle on saanut paljon julkisuutta niin kustannusarvion kuin myös valmistumisaikataulun pettämisen vuoksi.
Alun perin Länsimetron ensimmäinen osuus Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään piti ottaa käyttöön viime vuoden elokuun 15. päivänä, mutta kesän alussa käyttöönottoa lykättiin toistaiseksi.
Viivästyksen välittömiksi syiksi selvisi paloluukkujen toimittamisen myöhästyminen, joka johti asemien turvallisuuslaitteistojen yhteistestauksen viivästymiseen aikataulusta. Mutta varsinainen ongelma alkoi näkyä ihan muualla: tavassa toimia.
Länsimetron urakka oli pilkottu pieniin osiin, jotta kustannustehokkuus voitaisiin maksimoida. Mutta hanketta varten perustettu Länsimetro Oy ei pystynytkään luomaan keskustelevaa työkulttuuria, joka olisi varmistanut tiedon kulun eri vaiheiden välillä.
Lopulta marraskuun puolivälissä Länsimetro Oy vaihtoi toimitusjohtajaa, ja VR Tracksiltä kokemus omaava Ville Saksi otti ohjat käsiinsä. Nyt metro koetetaan saada kulkemaan Espoon Matinkylään asti tämän vuoden alkupuoliskon kuluessa, viimeistään kesällä.
Länsimetron kakkosvaiheen rakentaminen on jo alkanut. Sitä varten Länsimetro Oy aikoo muuttaa toimintaansa. Konsultteja ja henkilökuntaa palkataan osakeyhtiöön lisää: tällä hetkellä osakeyhtiössä työskentelee yhdeksän henkilöä, mutta julkisuudessa olleiden tietoja mukaan määrä kasvatetaan puolitoistakertaiseksi.
Lisäksi toimijat istutetaan samoihin tiloihin, jotta fyysinen tiedonkulku paranisi. Samalla vastuuta jaetaan laajemmalle.
– Haluamme tehdä yhdessä sitä kokonaisuutta. Tarkoitus on siirtää myös vastuuta hankkeen muillekin osapuolille, toimitusjohtaja Saksi sanoi Helsingin Sanomissa (16.1.)
Allianssi Melbournen metrossa
Varsinaisesta allianssista ei kuitenkaan ole kyse, vaikka tarkoituksena on myös sitouttaa urakoitsijat aiempaa paremmin hankkeeseen. Sinänsä allianssin suuntaan länsimetroa nyt ruuvataan, sillä tiedon kulun läpinäkyvyys on yksi allianssin vahvuuksista.
Maailmalla allianssia käytetään myös metrorakentamisessa. Australian Melbournessa olemassa olevaa metroverkkoa laajennetaan rakentamalla uusi, kaupungin keskustan ohittava metrolinja, jonka hankinnat ovat käynnistyneet. Hankkeeseen sisältyy viisi uutta maanalaista asemaa ja yhdeksän kilometriä kaksoistunnelia.
Hanke on jaettu päätasolla kolmeen hankintakokonaisuuteen siten, että tunneli ja asemarakenteet hankitaan elinkaarimallilla, joka kattaa suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös ylläpidon ja rahoituksen järjestämisen ja maksut palveluntuottajalle tulevat elinkaarella käytettävyysperusteisesti.
Ratarakenteet sekä toisaalta ohjaus- ja viestintäjärjestelmä hankitaan allianssiurakoina. Myös näissä hintatekijät ovat mukana jo kilpailutusvaiheessa laadullisten tekijöiden rinnalla.
Mitä ilmeisimmin allianssin käyttö tietyissä hankkeen osissa viestii siitä, missä suurimmat riskit oletetaan olevan.
Melbournen esimerkin perusteella voisi kuvitella, että hankkeen jakaminen osiin ja myös allianssin käyttäminen olisivat olleet vaihtoehtoja Länsimetron osalta.
Lue lisää allianssi-mallista juuri ilmestyneessä Kuntatekniikka 1/2017.
