Suomalainen juo hyvää vettä
Suomalainen vesi on hyvää vettä. (Kuva: Pekka Moliis)
Suomalaisen talousveden laatu kestää vertailun. Suurten vesilaitosten talousvedestä tehtiin vuoden 2015 aikana 108 000 viranomaisvalvonnan tutkimusta, joista 99,99 prosenttia täytti talousvedelle asetuksessa määrätyt terveysperusteiset laatuvaatimukset.
-Euroopan Unionin juomavesidirektiivi koskee kaikkia jäsenmaita ja jäsenmaiden keskinäisessä vertailussa olemme pärjänneet hyvin, vahvistaa THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus.
THL:n kokoaman yhteenvetoraportin kohteena oli vuonna 2015 yhteensä 154 suurta vesilaitosta, jotka toimittivat talousvettä yhteensä 4,4 miljoonalle käyttäjälle. Vesilaitos luokitellaan suureksi, jos sillä on enemmän kuin 5 000 talousveden käyttäjää tai sen toimittaman talousveden määrä on enemmän kuin tuhat kuutiota päivässä.
Viime vuosina yhä useammin on mediassa kerrottu vesilaitosten ongelmista. Viime kuukausina esillä ovat olleet ongelmat veden laadussa Porvoossa ja Äänekoskella.
-Porvoon tilanne meni kokonaisuudessaan todella hyvin. Tiedotus oli aktiivista ja siinä onnistuttiin. Liikkeelle lähdettiin heti, kun oli epäily siitä, että veden laatu voi aiheuttaa käyttäjille ongelmia. Talousveden viranomaisvalvonta toimii meillä hyvin, Zacheus arvioi.
Korjausvelkaa maan alla
Vesijohtoverkosto on yksi niistä kunnallisen palvelun sektoreista, joissa korjausvelkaa on kertynyt vuosien saatossa. THL:n taholta halutaan korostaa ennalta ehkäisevän työn merkitystä, kun hyvästä talousveden laadusta halutaan pitää kiinni.
-Joitakin putkirikkoja on aina silloin tällöin ja sen myötä syntyy vaara, että veden laatu voi kärsiä. Vesijohtoverkostojen uusimiseen pitää vesilaitosten panostaa jatkossakin. Tätä asiaa on syytä pitää esillä jatkuvasti, erikoissuunnittelija Outi Zacheus huomauttaa.
Suomessa on talousvesijohtoverkostoa runsaat 90 000 kilometriä sekä jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoa reilut 45 000 kilometriä. Vesihuoltolaitosten investoinnit molempiin verkostoihin ja käsittelylaitoksiin olivat vuonna 2015 noin 420 miljoonaa euroa, mikä on koko maan keskiarvona noin kolmannes laitosten liikevaihdosta.
-Verkostoja tulisi saneerata laitoksen verkoston iästä ja kunnosta riippuen keskimäärin noin 3 prosenttia sen pituudesta vuosittain seuraavan kymmenen vuoden ajan. Näin verkoston pitkän aikavälin toimintavarmuus säilyy nykytasolla. Nyt saneeraustaso on selvästi tämän alapuolella, arvioi Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale.
Juttua täydennetty 16.1. klo 11.10 Paavo Taipaleen kommentilla ja tiedoilla vesijohtoverkostojen määrästä sekä vesihuoltolaitosten investoinneista 2015.
