Raportti: Kolmannes sote-laitoskiinteistöjen riskiryhmästä jää käyttöä vaille
Vanhankylänniemen terveysasema Järvenpäässä. Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen käyttö alkaa vuoden 2017 alussa. (Kuva: Ville Miettinen)
Arviolta 35 % ns. riskiryhmään kuuluvista sote-laitoskiinteistöistä jää vaille käyttöä seuraavan viiden vuoden aikana, Kuntien kiinteistöriskit sote-uudistuksessa -raportissa.
Selvitys on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2016 tutkimusteemaa Sote-uudistuksen ja maakuntien muodostamisen tukemista koskevat selvitykset. Tutkimuksen toteutti Nordic Healthcare Group. Tutkimuksesta julkaistiin väliraportti aiemmin syksyllä.
Korkein riski jäädä käyttämättä on vähenevän väestön kunnissa laitosrakennuksilla ja vanhoilla avopalvelurakennuksilla. Avopalveluiden kiinteistöistä 5-15 % voi jäädä käyttämättä seuraavan viiden vuoden aikana.
Sote-käytöstä poistuvien kiinteistöjen pinta-ala on raportin mukaan arviolta 1,2–1,4 miljoonaa neliömetriä ja laskennallinen arvo 700–760 miljoonaa euroa.
Näistä noin 0,5 Mm2 on korkean riskin kiinteistöjä, joille on todennäköisesti kaikkein vaikeinta löytää jatkokäyttöä. Tämän osuuden laskennallinen arvo on noin 315 miljoonaa euroa.
Raportissa vahvistetaan aiemmin mm. Kuntalehdessä 12/2016 todettu seikka, että hämärän verho sote-kiinteistöjen kohtalon edessä jatkuu niin kauan, kun valinnanvapauslinjauksista ei ole varmuutta. Avopalvelukiinteistöissä epävarmuus jatkuu vielä linjausten julkistamisen jälkeenkin.
– Suurimmalle osalle kunnista vaikutukset ovat pieniä, eikä sote-uudistus merkittävästi muuta kehitystä, joka johtaa muutoksiin palveluverkossa. Yksittäiset kunnat voivat kuitenkin olla riskissä. Mikäli kuntaan on vastikään rakennettu uusi kiinteistö, jota maakunta ei vuokraakaan, aiheutuu kunnalle taloudellisia ongelmia, jos uutta käyttöä ei löydy, raportissa todetaan.
Senior manager Riikka-Leena Leskelä NHG:ltä kertoo, että listaa erityisessä riskissä olevista kunnista ei ole haluttu tehdä, mutta jotakin voi päätellä tietyistä muuttujista selvitysaineistossa.
– Asiasta voi saada kuvan, kun katsoo, mihin kuntiin on viime vuosina rakennettu uusia kiinteistöjä, ja ovatko ne kunnat ne alueensa kasvukeskuksia vai taantuvia kuntia.
Raportin mukaan valtion organisoima ”kiinteistöjen roskapankki” joka huolehtisi vaille käyttöä jäävistä kiinteistöistä ei ole kannatettava ajatus.
– Loppujen lopuksi roskapankkiin tuleva kiinteistömassa olisi aika pieni eikä edes tulisi kerralla, koska maakunnat eivät ole tehhneet kaikkia päätöksiään 1.1.2019 mennessä. Palveluverkkoa ja toimintaa muokataan vähitellen ja osa voi jäädä vaille sote-käyttöä jo matkan varrella, Leskelä sanoo.
Raportin mukaan harkinnanvarainen valtionapu kunnille, joilla kiinteistöriski toteutuu, olisi kevyempi vaihtoehto.
Aiemmin aiheesta:
Taantuvat kunnat odottavat kiinteistöriskin selviämistä
Jarmo Korhonen kiinteistöriskeistä: ”Tämä on kunnille katastrofi”
Anu Vehviläinen: Turhista sote-kiinteistöistä arvioitua pienempi riski
