Hietalahden telakalle yllätysjatko vuoteen 2035
Hietalahden telakka-alueen vuokra-aikaa jatkettiin ohi kaupunginhallituksen ja -valtuuston. (Kuva: Tuula Palaste)
Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta on päättänyt jatkaa Hietalahden telakan vuokra-aikaa vuoteen 2035 saakka. Telakkayhtiön omistaja on USA:n pakotelistalla oleva venäläisyhtiö. Lautakuntatason ratkaisulla on poikkeuksellisen suora kytkentä kansainvälisiin turvallisuuspoliittisiin ongelmiin. Kaupunginhallituksen ja valtuuston edustajat sanovat, etteivät olleet tietoisia vuokra-aikojen jatkamisesta.
Hietalahden telakkayhtiö, Arctech Helsinki Shipyard on venäläisen United Shipbuilding Corporation (USC) sataprosenttisesti omistama. Se on Yhdysvaltojen pakotelistalla Venäjän tekemän Krimin valtauksen vuoksi. Pakotelistalla on presidentti Vladimir Putinin lähipiiriläisten yhtiöitä.
EU:n pakotelistalla yhtiö ei ole, mutta EU:n ja Venäjän välejä kiristävät Ukrainan tilanne ja Itämeren turvallisuusuhat.
Molempia vuokra-aikoja
pidennettiin samaan aikaan
Telakkayhtiölle on vuokrattu kaksi Helsingin kaupungin omistamaa maa-aluetta: ensimmäisen alueen, Hietalahden, vuokrasopimusta lautakunta jatkoi kymmenellä vuodella, vuodesta 2025 vuoden 2035 loppuun. Toinen, Hernesaaren, vuokrasopimus, oli päättymässä ensin vuoden lopussa ja sitä jatkettiin vuoden 2020 loppuun.
Helsingin kiinteistölautakunta ratkaisi vuokra-ajan jatkon virastopäällikön esityksestä 30.6.
Kiinteistölautakunnan puheenjohtajan Juha Hakolan, kok., mukaan asiasta ei erityisesti keskusteltu, vaan se eteni päätösehdotuksen mukaisesti ”tyypillisenä maanvuokraussopimuksen jatkamisena”.
– En katso, että minun tehtävänäni lautakunnan puheenjohtajana olisi ollut informoida esimerkiksi kaupunginhallitusta tai sen puheenjohtajaa, Hakola sanoo.
Asia on apulaiskaupunginjohtaja Anne Sinnemäen tehtäväkenttää. Hän ei osallistunut lautakunnan kokoukseen. Kuntalehti ei saanut Sinnemäkeä kiinni maanantaina eikä tiistaina.
Lautakunnalla Helsingissä
suuri toimivalta
Kiinteistölautakunnalla on Helsingissä hyvin itsenäinen ja laaja päätösvalta kaupungin omistamia maa- ja vesialueita, rakennuksia ja toimitiloja koskevissa ratkaisuissa.
Osa lautakunnan valtuuksista on ohjattu kiinteistöviraston viranhaltijoille.
Johtosäännön mukaan ”merkittävimmistä asioista päättävät kaupunginhallitus ja -valtuusto”.
Telakan vuokrasopimuksen jatkaminen ei mene kaupunginhallituksen eikä kaupunginvaltuuston käsittelyyn, Helsingin kaupungin kiinteistölakimies Hanneli Alho sanoi.
Allekirjoituksen piti olla hallinto-osaston rutiinia, mutta tiistaina allekirjoitusta päätettiin lykätä parilla viikolla, jotta nähdään, onko asiaan sittenkin tulossa poliittisesti muutoksia.
Kaupunginhallituksen
puheenjohtaja ei tiennyt
Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki, kok., sanoi Kuntalehdelle, että hänen näkemyksensä mukaan telakka voi jatkaa toimintaansa Hietalahdessa vastakin. Rauhamäen mukaan telakka-asiasta ei ole ”hirveästi” keskusteltu. Toiminta voi jatkua hänestä niin kauan kuin yhtiö sitä haluaa.
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sara Paavolainen, sd, sanoi puolestaan, että hän ole kuullut telakka-asiasta eikä vuokra-aikojen jatkamisesta missään vaiheessa yhtään mitään.
Periaatteellinen
arviointi tarpeen
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu Arja Karhuvaara, kok., sanoo, että ”laivastoalue” Helsingin kantakaupungissa on niin merkittävä asia, että siitä pitää kireän kansainvälisen tilanteen vuoksi keskustella laajasti.
Jatkovuokrasopimuksista ei Karhuvaaran mukaan tullut tietoa edes informaatiotasolla kaupunginhallitukselle. Telakkatoiminta on Suomen merenkululle tärkeä ja Hietalahden telakalla on työllistävä merkitys, mutta asialla on myös toinen puoli, Karhuvaara sanoo.
– Se on kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne.
Turvallisuusselvitys
varoittaa riskeistä
Karhuvaara myös muistuttaa valtioneuvostolle 30. elokuuta valmistuneesta ulkopoliittisen instituutin työryhmän Venäjä-selvityksestä, jossa Suomea patistetaan ennakoimaan turvallisuuspoliittiset riskit ja ottamaan ne huomioon päätöksenteossa.
Esimerkiksi arktisia alueita koskeva politiikka on muutaman vaikutusvaltaisen, presidentti Putinin lähipiiriläisen hallussa.
Selvitys toteaa infra- ja maahankintojen turvallisuudesta, että venäläistahojen toimet eivät välttämättä tällä hetkellä aiheuta suoraa uhkaa Suomelle, mutta ne luovat pohjaa mahdollisen tulevan tarpeen varalle.
– Halutaanko tällaisessa tilanteessa pelkällä lautakunnan päätöksellä antaa Venäjän käyttöön keskellä Helsinkiä sijaitseva laivasto- ja satama-alue tuleviksi 20 vuodeksi, Karhuvaara kysyy.
Hänestä asia on käsiteltävä kaupunginhallitus- tai valtuustotasolla.
