Helsinki myllää koko hallintonsa
Helsingin valtuustossa arvelutti muun muassa lautakuntapaikkojen väheneminen. (Arkistokuva: Ville Miettinen)
Helsingin valtuusto päätti selvällä enemmistöllä, että kaupungissa siirrytään pormestarimalliin seuraavien kuntavaalien jälkeen. Samalla päätettiin järjestää koko kaupungin toiminta vähentämällä virastoja keskittämällä toiminta neljään toimialaan. Uudistuksessa myös lautakuntien ja siten luottamushenkilöitten määrä vähenee huomattavasti.
Toimialoille tulee virkamiesjohtajaksi toimialajohtaja ja luottamushenkilöistä apulaispormestari, joka johtaa toimialan lautakuntaa. Keskushallintoa johtaa virkamieskansliapäällikkö, joka on toimialajohtajien hallinnollinen esimies. Lautakuntiin tulee jaostoja.
Toimialoiksi tullevat sosiaali- ja terveystoimi, opetus- ja varhaiskasvatus, tekninen sektori sekä kulttuuri- ja vapaa-aika. Lisäki organisaatiossa on keskushallinto.
Erityisesti teknisen toimen yhdistämisessä nähtiin hyväksi se, että virastojen väitetty keskinäinen nokittelu loppuu. Osa valtuutetuista ei myöntänyt sellaista havainneensa.
Pormestari ja apulaispormestarit ovat kaupunginhallituksen jäseniä. He ovat palkallisia luottamushenkilöitä, ja heidät valitaan valtuustokaudeksi kerrallaan. Pormestariksi tai apulaispormestariksi voidaan valita valtuutettu tai varavaltuutettu.
Houkuttimet vähenevät
Päätös eteni lukuisissa äänestyksissä lähinnä kokoomuksen ja vihreitten äänin. Sosialidemokraatteja hiersi keskustelussa erityisesti kaupunginhallituksen esittelijämalli. Voittaneessa päätösesityksessä kaupunginhallituksen esittelijänä toimii lähtökohtaisesti kansliapäällikkö. SDP:ssä haluttiin, että esittelijänä toimisivat kunkin perustettavan toimialan toimialajohtajat.
Lautakuntien huomattava väheneminen arvelutti monia valtuutettuja keskustelussa. Sitä pidettiin demokratian kaventumisena, kun valta keskittyy aiempaa harvemmille luottamushenkilöille. Siihen taas vastattiin, että nykyisin valta on pirstaloitunut niin monina pieninä palasina luottamushenkilöitten keskuudessa, että sitä tosiasiassa käyttävät viranhaltijat.
Toinen ongelma luottamushenkilöpaikkojen vähenemisessä nähtiin sinä, että kaupunkilaisia on vaikeampi motivoida ehdokkaiksi ja vaalityöhön, kun tarjolla ei ole juuri lautakuntapaikkoja houkuttimeksi.
Valta keskittyy tai demokratisoituu
Myös itse pormestarimallissa nähtiin ongelmaksi vallan keskittyminen muutamille luottamushenkilöille. Siihen argumenttiin vastattiin, että valta siirtyy demokraattisesti valittaville luottamushenkilöille ja vaalientulos näkyy vastaisuudessa suoraan kaupungin johtamisessa.
Kysymyksessä oli periaatepäätös, jonka pohjalta toimiala- ja lautakuntarakenteita valmistellaan edelleen. Toimialojen tarkempi muodostaminen ja palvelukokonaisuudet valmistellaan hallintosääntövalmistelun yhteydessä tämän kevään aikana. Uusi organisaatio astuu voimaan seuraavan valtuustokauden alkaessa.
Henkilöstön asema puhutti myös jonkin verran kokouksessa. Sitä koskevat periaatteet valmistellaan kevään 2016 aikana. Henkilöstön palvelusuhde luvataan turvata ja henkilöstöä aiotaan ottaa mukaan myös uusien toimintatapojen luomiseen.
Asiasta myös hel.fi-verkkosivuilla päätöstiedotteessa 05/2016, asiakohta 6.
Helsingin kaupunginvaltuuston 16.3.2016 pidetyn kokouksen kaikki päätökset ovat luettavissa täällä.
Valtuuston äänestyskartat ja muuta tietoa valtuuston kokouksesta on julkaistu Helsinki-kanavalla videotallenteen yhteydessä, www.helsinkikanava.fi
