Selvitys: valituslajin muutos ei vauhdittaisi kaavoitusta
Kuntien asemakaavapäätöksistä noin 10 %:sta valitetaan.
Kunnallisvalituksen muuttaminen hallintovalitukseksi ei jouduttaisi merkittävästi kaavoitusta vaan voisi jopa pidentää kaavoitusaikoja, käy ilmi professori Eija Mäkisen tekemästä selvityksestä, joka koskee kaavoituksen valituslajin muuttamista.
Selvitys tehtiin ympäristöministeriön toimeksiannosta, ja sen taustalla on pääministeri Juha Sipilän, kesk., hallitusohjelman kirjaus selvittää siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen.
Nykyään kaavoituksesta voi valittaa kunnallisvalituksella, jollaisen voivat tehdä kaikki kuntalaiset. Jos valituslaji muutettaisiin hallintovalitukseksi, ei kunnan jäsenellä olisi enää automaattisesti valitusoikeutta, vaan valittaa saisi vain asianosainen. Järjestöjen valitusoikeuteen valituslajin muuttaminen ei vaikuttaisi.
Kuka on asianosainen?
Kaavoituksessa ei ole yksiselitteistä, kuka on asianosainen eli kuka saisi tehdä valituksen. Tulkinnanvaraisuuden vuoksi kunnan asukas ei voisi olla varma, onko hänellä valitusoikeus. Tuomioistuin joutuisi aina tapauskohtaisesti harkitsemaan, vaikuttaako kaavaratkaisu välittömästi valittajan oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, eli onko valittajalla asianosaisena valitusoikeus.
Hallintovalituksessa yksi ja sama henkilö voisi myös esittää valitukselleen uusia perusteita ja lisäselvityksiä vielä senkin jälkeen, kun valitusaika on päättynyt. Nykyisessä kunnallisvalituksessa valitus ja sen perusteet on esitettävä valitusajan kuluessa, mikä mahdollistaa valitusten nopeamman käsittelyn.
Voisi toimia hallitusohjelman tavoitetta vastaan
Kunnallisvalitusta laajoine valitusoikeuksineen pidetään usein syynä turhiin ja hankkeita viivästyttäviin valituksiin. Professori Mäkisen selvitys kuitenkin päätyy siihen, että hallintovalitukseen siirtyminen voisi lopulta toimia hallitusohjelman tavoitteen vastaisesti eli käytännössä pidentää kaavoitusaikoja.
Mäkinen selvitti valituslajin muutoksen perustuslaillisia ja muita oikeudellisia reunaehtoja sekä muutoksen vaikutuksia. Muutoksen perustuslaillisia tulkintakysymyksiä ovat asianosaisen oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan, osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet, vastuu ympäristöstä, hallinnon lainalaisuus ja kunnallinen itsehallinto. Kaikki tekijät yhdessä vaikuttavat mahdollisuuteen rajoittaa valitusoikeuksia.
Selvityksen mukaan tehokkain keino jouduttaa valitusprosesseja on varmistaa tuomioistuimille riittävät resurssit, kehittää oikeusprosessia ja rajoittaa jatkovalituksia kattavalla valituslupamenettelyllä. Oikeudenkäyntimaksuja on jo korotettu merkittävästi vuoden 2016 alusta, mikä voi jo itsessään vähentää valituksia.
Oikeusturvaa ei pidä riskeerata
Mäkisen selvitystä vuolaasti julkistamistilaisuudessa kiitellyt dosentti, OTT Kari Kuusniemi muistutti, että toteutetut ja virellä olevat uudistukset sekä riittävät voimavarat hallintuomioistuimille takaavat, että kaavoituksen ripeys ei jää kiinni valitusvaiheesta.
Hän muistutti myös, että Suomi on korkealla listalla, jossa mitataan vähiten korruptoituneita maita.
– Pidän selvänä, että kunnallisvalitus on yksi keinoista pitää tämä sijoitus, Kuusniemi sanoi.
Lue selvitys: Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen kaavoituksessa?
