Selvitys: rakennuttajien ja tilaajien mielestä taide tuo lisäarvoa
Tomas Byströmin teos Vuores-talon betonijulkisivussa Tampereella Vuoreksen kaupunginosassa.
Visuaalisen taiteen käyttö rakennushankkeissa herättää taidehankkeiden tilaajissa myönteistä vastakaikua. Tiedot käyvät ilmi Prosentti taiteelle -hankkeen tilaamassa laadullisessa kyselyselvityksessä, johon vastasi 109 eri rakennus- ja kulttuurialan ammattilaisia. Yli puolet (55 %) vastaajista näki, että taide on lisännyt ostohalukkuutta, alueen arvostusta ja mahdollisesti vähentänyt ilkivaltaa alueella.
Vastaajien mukaan taide toi hyötyjä rakennusten markkinointiin, sillä 67 prosenttia vastaajista käytti taideteoksia osana rakennustensa markkinointia. Kysely kiinnosti eniten jo taidehankkeissa toimineita ja erityisesti kuntien sivistys- ja kulttuurisektorilla toimivia tilaajia. Kyselyssä lähes kaikki vastaajat (96 %) näkivät taiteen yhtenä laatukeinoista, joiden avulla alue tai rakennus voi erottautua ja olla uniikki.
– Näin positiivinen palaute taidetta jo käyttäneiltä tilaajilta antaa kannustavan esimerkin myös niille rakennuttajille tai kunnille, jotka eivät vielä ole taidetta hyödyntäneet. Kysely tuo esiin selvän viestin taiteen tuomasta lisäarvosta. Olipa taidehankinta sitten lähtenyt käyntiin taloyhtiöstä, rakennusyhtiöiden aloitteesta tai kuntien tilaajilta, keskeistä on toimia varhaisessa vaiheessa rakennushanketta. Taide ei välttämättä edes ole ylimääräinen kuluerä, kun se budjetoidaan hankkeeseen ajoissa, sanoo Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen.
Sujuva taidehankinta syntyy monialaisesta yhteistyöstä
Taidehankkeiden eteneminen edellyttää monialaista yhteistyötä, minkä takia kyselyssä selvitettiin keskeisten avainhenkilöiden kokemuksia rakennuttajien, suunnittelijoiden, kuntien tilaajien ja kulttuuritoimijoiden joukossa. Tutkija Laura Uimosen tekemä laadullinen kyselyselvitys vahvistaa myös tilaaja- ja rakennuttajapuolen kokevan taiteen vaikutukset myönteisinä.
TNS Gallupin vuonna 2014 tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että julkisella taiteella on suomalaisten silmissä vankka kannatus asuinpaikasta tai iästä riippumatta. Tuolloin vastaajista 71 prosenttia uskoi, että taide nostaa asuinalueen tai kiinteistön arvoa.
Rakennuttajille ja tilaajille suunnatun kyselyn vastaajista 74 prosenttia toimii julkisella sektorilla ja 26 prosenttia yksityisellä sektorilla. Kyselyyn vastanneista 60 prosenttia oli tilaajia, joista suurin osa toimii julkishallinnon sivistys- tai kulttuuritehtävissä taiteen tilaajana. Vastanneista 25 prosenttia oli suunnittelijoita ja 15 prosenttia rakennuttajia.
Taide takaisin kaupunkisuunnitteluun
Suomen Asuntomessut on synnyttänyt vuosien varrella lukuisia asuinalueita eri puolille Suomea. Suunnittelussa taide on integroitu mukaan jo alusta alkaen. Vuosien varrella tehty pitkäjänteinen työ kaavoituksen, rakennuttajien, suunnittelijoiden ja tilaajien kanssa näkyy nyt monin tavoin ihmisten arjessa uusilla asuinalueilla.
– Asuinympäristön laatu kaikissa merkityksissään on nousemassa yhä tärkeämmäksi tekijäksi kilpailussa yritysten sijainnista ja uusista asukkaista. Taiteen tulisi olla olennainen osa arkista kokemuspiiriämme, ja parhaiten se onnistuu palauttamalla taide kaupunkisuunnittelussa siihen asemaan, jossa se ennen teollista vallankumousta ja rationalismin aikakautta oli, sanoo Suomen Asuntomessujen väistyvä toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.
Vuosien varrella muun muassa Tampereen Vuoreksen alueella, Jyväskylän Äijälänrannassa, Vantaan Kivistössä ja ensi vuoden jälkeen myös Seinäjoen Pruukinrannassa taidetta on hyödynnetty monitasoisella tavalla ihmisten arkiympäristössä ulkotiloista rakennusten julkisivuihin. Taide ja muotoilu ovat tehneet alueista omaleimaisia ja ne tukevat esteettistä ympäristöä ihmisten arjessa osana asuinrakennuksia, katuja ja aukioita.
Lataa kyselyselvitys sähköisesti täältä
