Forssan vesihuoltoliikelaitoksen 3 700 ultraäänivesimittarin asennukset saadaan tehdyksi vuoden loppuun mennessä. Silloin myös etäluentajärjestelmä toimii kattavasti. (Kuva: Paavo Taipale)

Etäluenta mahdollistaa ajantasaisen ja luotettavan vesilaskutuksen ja tarjoaa keinoja havaita vedenkulutuksen poikkeamat sekä tiedottaa niistä nopeasti. Ultraäänimittaus ja automaattinen etäluenta on iso investointi, mutta se säästää mittarinluku- ja kunnossapitokuluissa. Forssan kokemuksia odotetaan monilla vesihuoltolaitoksilla.

Forssassa on runsaasti muun muassa elintarviketeollisuutta ja vesihuoltolaitoksella kymmenen suurta asiakasta, jotka käyttävät yhteensä kolmanneksen laitoksen myymästä vedestä. Näiden asiakkaiden vedenottomäärät vaihtelevat paljon.

– Vaihtelut johtivat ajoittain laitoksella tarpeettomaan verkostovuotojen etsintään, kun hetkellistä todellista myyntiä ei tiedetty. Sen vuoksi vuonna 2010 ryhdyimme etsimään näille asiakkaille sopivia ultraäänimittareita ja asia tuli laajemminkin harkintaan, Forssan vesihuoltoliikelaitoksen työpäällikkö Jarmo Viitanen kuvaa ultraäänimittaukseen siirtymisen taustaa.

Nyt 14 suurasiakasta on pilvipalvelun kautta kytkettynä jatkuvatoimiseen reaaliaikaiseen vedenkulutuksen ultraäänimittaukseen.

– Saamme laitokselle myös virtaamahälytykset ja nyt tiedetään paljon paremmin, onko kulutuksen lisääntymisen taustalla vuoto vai ei.

Yli kahden vuoden urakka

Samoihin aikoihin suurasiakkaiden mittarihankkeen kanssa kaupungin taloushallinto edellytti totuudenmukaisempaa vesilaskutusta. Vesihuoltolaitos ryhtyikin selvittämään kaikille asiakkailleen sopivien etäluettavien ultraäänimittareiden hankintaa.

Asennustyöt alkoivat 2013 ja kaikkien 3 700 mittarin on tarkoitus olla käytössä ja etäluentaan kytkettynä kuluvan vuoden lopussa. Mittareiden vaihto suoritettiin laitoksen omana työnä. Antenni- ja keskitinlaiteasennukset teki laitetoimittaja Kamstrup A/S.

– Ensi vuoden alusta kaikkien liittyjien laskutus perustuu todelliseen kulutukseen, Viitanen kertoo.

Aluksi hankittiin mittarit sekä haja-asutusalueiden mittarinlukuun tarvittu lukuohjelman sisältävä laitteisto. Alusta alkaen oli kuitenkin tavoitteena kaikkien taajama-alueiden mittareiden automaattinen etäluenta, mutta hankintapäätös tehtiin myöhemmin erikseen. Kokonaisuudessaan mittarien ja luentajärjestelmän hankintojen arvo oli yhteensä noin 400 000 euroa.

Laitetoimittajan kanssa on palvelusopimus, joka kattaa tiedonkeruupalvelimen ylläpidon Tanskassa sekä teknisen tuen ja kaupungilla olevien keskittimien ja antennien kunnossapidon. Palvelumaksu on myydystä vesimäärästä riippumatta muutamia kymmeniä senttejä vuodessa mittaria kohti.

– Mitään erityistä uutta osaamista laitoksella ei uuden järjestelmän myötä tarvita. Riittää, että viihtyy näyttöruudun edessä eikä kammoa uusia sovelluksia.

Haja-asutusalueilla, joilla tiedonsiirto ei voi perustua kiinteisiin keskittimiin tai toistimiin, mittarit luetaan nyt ajamalla luentalaitteella varustetulla autolla kiinteistöjen ohi.

– Aiemmin vesimittareiden lukemiseen kului meillä yhteensä lähes kolmen kuukauden työpanos. Esimerkiksi Koijärven alueella vesimittareiden luentaan kului aiemmin toista viikkoa, mutta nyt lukeminen hoituu autolla kolmessa tunnissa, Viitanen sanoo.

Ensimmäiset kokemukset hyviä

Jarmo Viitasen mukaan laitteisto on toiminut hyvin.

– Ei voi moittia. Kaikki on toiminut odotetusti. Meillä on pari kuukautta aikaa saada kaikkien mittarien signaalit kuulumaan. Se onnistuu toistimien lisäasennuksilla.

Tiedonsiirto Tanskasta on toiminut moitteettomasti. Myös hankinnan ja asennustöiden kustannukset ovat pysyneet sovitussa raamissa. Viitanen huomauttaa, että ultraäänimittareihin perustuva järjestelmä on kolme kertaa perinteistä mekaanisiin mittareihin perustuvaa järjestelmää kalliimpi. Kääntöpuolella on monia hyötyjä.

– Ryhdymme laskuttamaan kuukausittain todellisen kulutuksen mukaan, mikä ei vanhoilla mittareilla olisi onnistunut lainkaan. Nyt vesihuoltokin pääsee nykyaikaan.

Lue lisää Forssan vesihuoltoliikelaitoksen siirtymisestä etäluettavien ultraäänivesimittareiden käyttöön torstaina 5.11. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *