Sisäilmakorjausten lykkääminen tulee kalliiksi
Kunnille kertyy rakennuksen kunnosta johtuvien oireiden ja sairauksien aiheuttamia kuluja henkilöstön sairauspoissaoloina ja oireiluna vuosittain noin 250–300 miljoonaa. Lisäksi sekä kunnille että kuntalaisille tulee runsaasti muita kuluja. Rakennusten ylläpitokustannusten ja terveyshaitoista aiheutuvien kustannusten yhteyden hahmottamiseksi on kehitetty arviointimalli.
Ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton rahoittamassa projektissa (RATEKU) selvitettiin rakennusten ylläpito- ja korjauskustannusten sekä toisaalta rakennusten kunnosta ja sisäilmasta johtuvien terveyskustannusten välistä yhteyttä. Erityistä huomiota kiinnitettiin rakennuksen kunnosta käyttäjille aiheutuviin terveysriskeihin, sillä kuntien rakennuskantaa piinaavat sisäilmaongelmat ja korjausvelan jatkuva kasvu. Homekoulut ja -päiväkodit ovat antaneet leiman koko kuntien omistamaan rakennuskantaan.
Kokonaisuuden hahmottamiseen tarvitaan kuntakohtainen arviointimalli, jolla pystytään tuottamaan strategisen tason tietoa kunnalliseen päätöksentekoon.
Terveysriskeillä suuret kustannusvaikutukset
Toimitilojen terveysriskit aiheuttavat kunnalle ja kuntalaisille kustannuksia samanaikaisesti useasta suunnasta. Terveysriskien talousvaikutuksia arvioidaan sairauspoissaolojen kautta ja verrataan talous- ja toimintatilastoista saatuihin tunnuslukuihin. Samalla syntyy yhteys terveysriskien talousvaikutusten ja kunnan taloudellisen päätöksenteon välille.
Vuonna 2013 kunnissa oli henkilökuntaa 333 000. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen mukaan kunta-alalla oltiin sairauslomalla keskimäärin 16,7 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden. Työnantajalle sairauspoissaoloja vastaavan tekemättömän työn arvo oli noin 630 miljoonaa euroa (vain palkat ja sotu). Työnantajalle tuli kustannuksia toiset 630 miljoonaa euroa henkilöstön työtehon laskusta (sairaana töissä, oireiden tartuttaminen muihin, töiden viivästyminen, sijaisen palkkaaminen, jne.).
Henkilöstö käytti samana vuonna kuntalaisina kunnan vastuulla olevia perusterveydenhuollon ja somaattisen erikoissairaanhoidon palveluita noin 360 miljoonan euron arvosta. Luku ei sisällä henkilöstön käyttämiä yksityisen terveydenhuollon palveluita eikä lääkekuluja. Henkilöstön oireilun ja sairauspoissaolojen aiheuttamat kulut kunnalle olivat siis yhteensä runsaat 1,6 miljardia euroa vuonna 2013. Ne olivat noin 12 prosenttia kuntien 13,9 miljardin henkilöstökuluista tai noin kolmannes kuntien 4,8 miljardin kiinteistöjen ylläpito- ja käyttökuluista. Ne olivat myös selvästi suuremmat kuin kuntien vuotuiset noin 1,1 miljardin euron rakennusinvestoinnit.
Harkittu korjaus tuo säästöjä vuosiksi
Henkilöstön oireilun ja sairauspoissaolojen aiheuttamat kulut sisältävät rakennuksen kunnosta ja sisäilmasta johtuvien oireiden ja sairauksien aiheuttamia kuluja 15–20 prosenttia eli 245–326 miljoonaa. Arvio perustuu kuntien rakennuskannan ikäjakaumaan ja rakennuksen rakentamisvuodesta riippuvaan keskimääräiseen kuntoon.
Tähän osaan henkilöstön oireilua ja sairastelua kunta pystyy vaikuttamaan omilla päätöksillään. Tehokkainta on korjausrakentaminen, sillä näin terveysriskeistä syntyvät säästöt ovat pysyviä useiksi vuosiksi eteenpäin. Lisäksi ylläpito- ja käyttökulut ovat korjauksen jälkeen pienempiä kuin ennen korjausta, mikäli samalla tehdään energiaa säästäviä toimenpiteitä.
Lue lisää aiheesta Olavi Holmijoen artikkelista torstaina 5.11. ilmestyvässä Kuntatekniikka-lehdessä.
