Ilmastopaneeli kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan
Ilmastopaneelissa on mukana neljätoista ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa.
Suomen ilmastopaneelin Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä -selvityshanke kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan.
Hanketta vetänyt tutkijatohtori Heikki Liimatainen Tampereen teknillisestä yliopistosta pitää selvitystä ainutlaatuisena Suomessa, sillä se antaa aivan uutta tietoa päästövähennysten kustannuksista ja hyödyistä.
– Lähtökohtamme oli se, että nykyisillä toimenpiteillä liikenteen päästöt laskevat 27 % vuoteen 2030 ja 36 % vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteet ovat vähintään 40 % ja 80 %, joten on selvä, että tarvitaan uusia toimenpiteitä.
Selvityksen mukaan päästötavoitteisiin pääseminen edellyttää teknologisen kehityksen rinnalla myös suomalaisten liikkumistottumusten merkittävää muutosta
Jos henkilöliikenteen päästöjä vähennettäisiin vain tekniikan avulla, olisivat toimenpiteiden kustannukset 19 miljardia euroa, mutta hyödyt 4 vain miljardia.
– Kun teknisen kehityksen rinnalle otetaan liikkumis- ja kuljetustarpeeseen sekä tottumuksiin liittyviä toimenpiteitä, jäädään selkeästi plussan puolelle: päästötavoitteiden saavuttamisen kustannukset olisivat 21 miljardia euroa ja hyödyt peräti 25 miljardia euroa. Päästöt vähenisivät siis erittäin kustannustehokkaasti, Liimatainen sanoo.
Väylät kuntoon kevyelle liikenteelle
ja joukkoliikenteeelle
Selvitys suosittelee suomalaisille hiilidioksidipäästöjä tuottavan henkilöautoilun sijaan kävelemistä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttämistä. Tätä varten olisi kehitettävä väyläverkostoja ja panostettava talvikunnossapitoon.
Joukkoliikennettä pitäisi ennen kaikkea nopeuttaa. Myös hintoja tulisi alentaa ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia lisätä. Tärkeä kokonaisuus on maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen yhteen sovittaminen kaupunkiseuduilla. Hyvä yhdyskuntarakenne vähentää liikkumistarvetta ja tukee kestäviä liikkumisvalintoja.
– Pidämme tärkeänä, että uutta rakentamista ohjataan jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Täydennysrakentamista olisi tärkeä edistää kuntien maapolitiikan, kaavoituksen, autopaikkanormien alentamisen sekä sääntelyn keventämisen kautta. Työpaikkoja ja palveluja voisi puolestaan ohjata joukkoliikenteen solmukohtiin, Liimatainen sanoo.
– Pidämme myös taloudellisen ohjauksen keinoja mahdollisina, kun edistetään kulkutapojen muutosta. Näitä ovat esimerkiksi alueellisesti porrastettu kilometrivero, työmatkojen verovähennysoikeuden muuttaminen kulkutavasta riippumattomaksi ja kilometriperusteiseksi sekä pysäköinnin hintojen nostaminen.
