Vesihuoltoala kaipaa uusia osaajia ja vahvempaa brändiä
Vuoteen 2022 mennessä jopa puolet vesihuoltolaitosten henkilöstöstä jää eläkkeelle, ja samaan aikaan alan korkeakouluopetus elää murroskautta. Rambollin yhdessä Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n kanssa tekemän selvityksen mukaan ala uhkaa taantua ilman merkittäviä panostuksia koulutukseen, oppilaitosten ja työnantajien väliseen yhteistyöhön sekä alan tunnettuuden kohentamiseen.
― Vesihuollon tehtäviin laitoksissa ja muissa alan yrityksissä tarvitaan vuosittain yli 50 uutta korkeakoulutasoista osaajaa. Nykyisen ja suunnitteilla olevan korkeakoulutuksen sisältö ei kaikilta osin vastaa työnantajien odotuksia. Koulutusohjelmien pitäisi antaa enemmän valmiuksia infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen. Alalle tarvitaankin uudet osaamistavoitteet, toteaa projektipäällikkö Riitta Kettunen Rambollista.
― Jos vesihuollosta halutaan Suomelle kilpailukykyinen kasvu- ja vientiala, tarvitaan selkeää lisäpanostusta myös alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, lisää vanhempi konsultti Vesa Salminen Ramboll Management Consultingista.
Vesihuolto on yhteiskunnan toimintojen kannalta elintärkeä toimiala, joka Suomessa on pääosin julkisen sektorin hallinnassa. Yksityinen sektori (mm. konsultit, urakoitsijat, laite- ja materiaalitoimittajat) toimii läheisessä yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa.
― VVY ja vesihuoltolaitokset näkevät nyt valmistuneen selvityksen erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena. Meillä on ollut kova huoli alan osaamisen varmistamisesta tulevaisuudessa, ja nyt onkin ripeiden toimenpiteiden aika, painottaa VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälä.
Vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen tarveselvityksen toteutti VVY:n kanssa konsulttiryhmä, jossa oli asiantuntijoita Ramboll Management Consulting Oy:stä ja Ramboll Finland Oy:stä. Selvitys esiteltiin Maailman vesipäivän seminaarissa 19.3.2015 Säätytalolla Helsingissä. Selvityksen rahoitti Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
