Konsulttiselvitys: Suomi tarvitsee brownfield-politiikan
Kouvolassa on runsaasti vanhoja alkuperäisestä käytöstään poistuneita teollisuuskiinteistöjä. Kuvassa Kuusankosken tehdasrakennuksia.
Suomalaisen teollisuuden rakennemuutos on tyhjentänyt viime vuosina laajoja, kiinteästi yhdyskuntarakenteeseen kuuluvia alueita. Alikäyttöisiä, niin kutsuttuja brownfield-alueita ovat esimerkiksi tyhjenevät varuskunnat, sairaalat ja ratapihat sekä satama-alueet.
Tilojen uusiokäytöllä voidaan aktivoida alueiden elinvoimaisuutta ja kehittymistä. Hylätyillä teollisuus- tai liikealueilla on tyypillisesti valmis ja toimiva infrastruktuuri ja usein myös kulttuurihistoriallista arvoa. Tuoreen konsulttiyhtiö Rambollin tekemän selvityksen mukaan Suomesta puuttuu kuitenkin brownfield-alueiden kehittämispolitiikka.
― Maassamme ei toistaiseksi ole kokonaiskuvaa käytöstä poistuvien teollisuusalueiden tai muiden uusiokäyttöä tarvitsevien alueiden laajuudesta. Brownfield-alueiden kehittämisestä ei myöskään ole pystytty muodostamaan kansallisen tason tahtotilaa. Nämä ovat Suomen keskeisiä eroja vertailuesimerkkeihin maailmalta, kuten Hollantiin tai Isoon-Britanniaan, kertoo selvitystyöstä vastannut toimitusjohtaja Maarit Vuorela Ramboll Management Consultingista.
Isossa-Britanniassa Blairin hallitus asetti tavoitteeksi vuosina 1998 ja 2006, että 60 prosenttia uudesta rakentamisesta ja uusista kodeista tehtäisiin brownfield-alueille. Kaavoitusta ja kehittämistä ohjaa Englannissa vuonna 2012 käyttöön otettu National Planning Policy Framework, jolla pyritään yksinkertaistamaan ja tehostamaan kaavoitusta ja maankäyttöä.
Rambollin selvityksen mukaan Suomessa kaupungeilla ja kiinteistönomistajilla on keskeinen rooli alikäyttöisten alueiden kehittämisessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Paras lopputulos saavutetaan, kun kaupungit toimivat vetureina, paikallinen poliittinen päätöksenteko tukee kehittämistä ja kiinteistönomistajat sitoutuvat edistämään asiaa.
Brownfield-alueiden uusiokäytön tueksi olisi myös kyettävä muodostamaan toimintamalli, jolla määritetään esimerkiksi kaupunkien, ministeriöiden, ely-keskusten, kehitysyhtiöiden, kiinteistönomistajien ja yritysten vastuut ja tehtävät. Valtio hyötyisi brownfield-alueiden vireämmästä kehittämisestä, sillä valmiiksi rakennettu infrastruktuuri tuo säästöjä esimerkiksi liikenneinvestointeihin. Lisäksi kohonneet verotulot, tiiviimpi yhdyskuntarakenne ja yleinen taloudellinen ja sosiaalinen aktiivisuus tuovat piristysruisketta aluetalouteen.
Kouvolan seutu on hyvä esimerkki alueesta, jossa usean tehtaan lakkauttaminen on jättänyt jälkeensä vajaakäyttöisiä kiinteistöjä ja –alueita. Kaupunki on ottanut aktiivisen roolin teollisuuskiinteistöjen ja –alueiden uusiokäytön selvittämisessä ja ryhtynyt kartoittamaan nykytilannetta.
