Fiskarsin ruukkikylä kehittyy
Fiskarsin ruukkikylästä yritetään kehittää ympäri vuoden vireä taajama, jossa infrastruktuuri, matkailu, rakennukset ja asuminen edustavat kestävää kehitystä.
Fiskarsin ruukkikylästä yritetään kehittää ympäri vuoden vireä taajama, jossa infrastruktuuri, matkailu, rakennukset ja asuminen edustavat kestävää kehitystä.
Kehityshankkeen mahdollistaa uusi kaava ja Raaseporin kaupungin kanssa tehty maankäyttösopimus, joka syntyi pitkien ja vaikeitten neuvottelujen tuloksena. Haasteina ovat syrjäinen sijainti ja heikohkosti toimiva joukkoliikenne.
Kylästä haluttaisiin ympärivuotisesti vilkas taajama, missä asukkaiden, palvelutarjonnan ja tapahtumien määrä ei painu missään vaiheessa säästöliekille. Tavoitteena on kestävän kehityksen ja laadukkaan slow life -elämäntyylin näyteikkuna. Brändin halutaan heijastuvan toiminnassa, kunnallistekniikassa, rakennuksissa ja asumisessa.
Vakituisten asukkaiden määrää halutaan kasvattaa tuntuvasti. Tähän uusi kaava ja Raaseporin kaupungin kanssa solmittu maankäyttösopimus antavat hyvät mahdollisuudet. Kaava mahdollistaa 140 omakotitontin rakentamisen ruukkikylässä ja sen lähiympäristössä.
– Kaupunki on luvannut toimittaa kunnallistekniikan vuosittain noin kymmenelle rakennuspaikalle, sanoo Fiskars-yhtiön kiinteistöosaston johtaja Tomas Landers.
– Tavoitteena on saada tontit myytyä suunnilleen samaa vauhtia kunnallistekniikan rakentamisen kanssa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo olemassa olevan keskustan tiivistämisellä ja edetä myöhemmin ruukkikylän ”periferiaan”.
Landers kertoo, että ajan tasalla olevan kaavan valmistelua on hidastanut etenkin kuntarakenteen muutos. Uuden kaavan valmistelu alkoi jo kuusi vuotta sitten, jolloin neuvottelukumppanina oli Pohjan kunta. Kunta ajautui kuitenkin toimintakyvyttömään tilaan päätyen lopulta osaksi uutta
Raaseporin kaupunkia.
Raaseporin kaupunkia.
Raaseporin hankejohtaja, entinen tekninen johtaja Kaj Lindholm on osallistunut maankäyttösopimusneuvotteluihin kunnan puolelta. Sopimus hyväksyttiin lopullisesti Raaseporin kaupunginvaltuustossa kesäkuun alussa.
– Omistusta ja velvoitteita jaettaessa oli mietittävä tarkoin, kuka mistäkin hyötyy ja kuka mitäkin maksaa. Jottei kummallekaan osapuolelle kertyisi turhia kustannuksia, infrastruktuurin rakentaminen tullaan sovittamaan vuosittaisten rakentamisohjelman tarkistusten avulla mahdollisimman ”tosiaikaisesti” yhteen sen tarpeen kanssa, Lindholm sanoo.
Lue lisää 30.8. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.
