Jätevedet puhtaiksi vähemmällä energialla
Jäteveden puhdistuksessa pyritään parempiin tuloksiin yhä vähäisemmällä energiankulutuksella ja pienemmillä kasvihuonekaasupäästöillä. Ajankohtaisina aiheina ne ovat vahvasti esillä myös 12. Pohjoismaisessa Jätevesikonferenssissa Helsingissä marraskuussa.
Jäteveden puhdistuksessa pyritään parempiin tuloksiin yhä vähäisemmällä energiankulutuksella ja pienemmillä kasvihuonekaasupäästöillä. Ajankohtaisina aiheina ne ovat vahvasti esillä myös 12. Pohjoismaisessa Jätevesikonferenssissa Helsingissä marraskuussa.
Energiatehokkuuden parantaminen sekä energian käytön vähentäminen ovat tärkeitä keinoja, kun kasvihuonekaasupäästöjä halutaan vähentää, sillä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa päästöjen osuus on noin kolmannes. EU pyrkii päästökaupalla rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjä tietyillä aloilla, mutta myös päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten vesihuollossa, tavoitellaan vähennystä. Jäteveden ja lietteen sisältämää energiaa hyödyntämällä päästöjen vähentämisessä on mahdollista saavuttaa parempia tuloksia.
Turussa Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteydessä toimivan lämpöpumppulaitoksen tuottama energia korvaa kivihiiltä ja öljyä lämmönlähteinä, ja alentaa näin hiilidioksidipäästöjä.
– Lämpöpumppulaitoksella hiilidioksidipäästöt ovat 50 000 tonnia vähemmän kuin muuten tulisi saman energiamäärän tuottamisesta. Turun koko kaukolämmöntarpeesta saadaan jätevedestä tuotetusta kaukolämmöstä kahdeksan prosenttia, kertoo Timo Anttila Turun seudun puhdistamo Oy:stä.
Biologisen käsittelyprosessin ilmastus on yksi suurimmista jätevedenpuhdistuksen energiasyöpöistä laitoksilla. Tukholmassa Käppalan jätevedenpuhdistamolla aiheesta on tehty tutkimusta energiatehokkuuden näkökulmasta. Pyrkimyksenä on ollut optimoida ilmastusta. Jätevedenpuhdistamon hiilijalanjälkeä on Ruotsissa tutkittu myös Lundin yliopistossa. Siellä on tarkasteltu muun muassa mädätystä ja siitä syntyvää biokaasua uusiutuvana energianlähteenä.
Myös Suomesta löytyy esimerkkejä panostuksesta energiatehokkuuteen. Kariniemen jätevedenpuhdistamolla Lahdessa erityinen energiatehokkuus on saavutettu monenlaisin keinoin. Energiatehokkuus tulee ennen kaikkea siitä, että prosessin ajotapa ja ilmastuksen mitoitus on optimoitu. Mahdollisimman suuri osa aktiivilieteprosessista pidetään ilmastamattomana.
– Tällöin sekä maksimoidaan typenpoistoteho että minimoidaan ilmastuksen tarve ja sen myötä energian kulutus. Tähän päästään sekä altaan lohkojaon suunnittelulla että prosessin ajotapojen kautta, kertoo Kristian Sahlstedt Pöyry Oyj:stä.
– Denitrifikaatio-osan lohkojen määrä ja koko sekä veden virtauksen ohjaus lohkojen sisällä ja niiden välillä on optimoitu mallinnusavusteisella suunnittelulla. Näin altaan tilavuus hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan, eikä "kuolleita" alueita pääse syntymään, Sahlstedt sanoo.
Kariniemen puhdistamolla suoritetussa tutkimuksessa tarkasteltiin muitakin energiatehokkuuteen vaikuttavia asioita, kuten ilmastuksen ohjaustapoja. Ohjaustapoina tarkasteltiin perinteistä happiprofiilin muuttamista sekä uudempana tekniikkana ammoniumtypen online-mittaukseen perustuvaa ohjausta.
14.-16. marraskuuta Helsingissä järjestettävän Pohjoismaisen Jätevesikonferenssin pääotsikoihin on nostettu ajankohtaiset haasteet, kuten ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen, haitalliset aineet, jätemyllyjen käyttö kiinteistöillä, energian säästö ja talteenotto. Verkostoasioita tarkastellaan muun muassa saneerauksien näkökulmasta.
Tuuli Toivikko / Paavo Taipale
