Helsingin kantakaupunkiin ei tule pilvenpiirtäjiä
Eri puolille Helsinkiä on suunnitteilla jopa 50 uutta korkeaa rakennusta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut sen vuoksi korkean rakentamisen yleiset periaatteet.
Korkeaa rakentamista on kaikki ympäröivistä rakennuksista selkeästi poikkeava ja kauas näkyvä rakentaminen. Käytännössä se usein tarkoittaa yli 16-kerroksisia taloja.
– Korkea rakentaminen on niin monisäikeinen asia, että tarvitsemme kaupunkitasoisia periaatteellisia linjauksia, kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi korostaa.
Virasto ehdottaa, että Helsinki jaetaan kolmeen vyöhykkeeseen. A-vyöhykkeeseen kuuluisi keskusta ja suuri osa kantakaupunkia, jonne pilvenpiirtäjien korkuisia rakennuksia ei sallittaisi jatkossakaan.
– Helsingissä on pitkään vaalittu harmonista matalahkoa kaupunkikuvaa,
josta vain muutamat arvorakennukset, kuten kirkkojen tornit, erottuvat
muuta rakennetta korkeampina. Tätä pidetään Helsingin vahvuutena, emmekä
jatkossakaan halua korkeaa rakentamista kaupungin historiallisesti
arvokkaaseen ytimeen, Rajajärvi perustelee.
Vyöhykkeellä B korkea rakentaminen olisi mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli rakentaminen täyttäisi kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan liittyvät kriteerit. Vyöhykkeeseen kuuluisivat muun muassa Keski-Pasila, Kalasataman keskus ja Jätkäsaari.
Vyöhykkeiden A ja B väliin sijoittuisi alueita, joilla ympäristöään korkeampi rakentaminen olisi mahdollista tapauskohtaisen arvioinnin jälkeen. Tähän alueeseen kuuluisivat Hietalahden altaan ympäristö sekä osia Hanasaaresta ja Sompasaaresta.
Muut osat Helsingistä sijoittuisivat vyöhykkeelle C. Tälle alueelle tehtäisiin yleissuunnitelma, jossa osoitettaisiin korkean rakentamisen toivottavat ja mahdolliset sijoituspaikat alakeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja kaupungin sisääntulonäkymissä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee korkean rakentamisen periaatteita kokouksessaan tiistaina 29. marraskuuta.
Antti Pulkkinen
Helsingin kaupunki: Helsinki määrittelee korkean rakentamisen periaatteet
