Asuntoministeri Kiuru haluaa lähiöt kaupunkipolitiikan ytimeen
Alueiden eriarvoistuminen on odotettua suurempi ongelma. Tulevaisuudessa kaupunkien pitää keskittyä aiempaa enemmän lähiöiden kehittämiseen, vaatii asuntoministeri Krista Kiuru (sd.).
Kiuru puhui tiistaina lähiöohjelman loppuseminaarissa. Ministerin mielestä lähiöitä ei voi eikä saa kehittää muusta kaupungista erillisinä yksiköinä.
– Niiden on oltava palveluineen, asuntoineen ja liikenneyhteyksineen toiminnallinen osa kaupunkia ja koko työssäkäyntialuetta. Kaupungin keskeiset strategiset tavoitteet tulee viedä käytäntöön lähiöissä. Vain näin vahvistetaan kaupunkiseutujen sosiaalista eheyttä, ja luodaan lähiöistä kaupunkien kilpailukykyä ja elinvoimaa tukevia kohtuuhintaisen asumisen alueita, Kiuru painottaa.
Kun lähiöohjelmaa muutama vuosi sitten valmisteltiin, ajateltiin, että lähiöiden kehittämisessä on keskityttävä erityisesti kerrostalokannan kunnostamiseen, palveluiden parantamiseen, täydennysrakentamiseen ja asuinalueiden yleisen viihtyisyyden lisäämiseen. Erityisenä haasteena pidettiin alueiden eriarvoistumista eli segregoitumista.
– Segregoituminen sekä sosiaalinen ja asuinalueiden välinen eriarvoistuminen ovat arvioituakin suurempia ongelmia ja näkyvät selvemmin erityisesti pääkaupunkiseudulla. Lähiöillä ja niiden palveluilla on keskeinen rooli segregaation kierteen katkaisemisessa. Viihtyisät, vetovoimaiset ja toimivat asuinalueet ovat keskeinen osa sosiaalisen eheyden vahvistamista ja puskureita syrjäytymistä vastaan, Kiuru muistuttaa.
Segregaation ehkäiseminen vaatii toimija- ja hallinnonalarajat ylittävää yhteistyötä. Ministerin mielestä myös asukkaat on saatava mukaan kehittämistoimintaan, sillä lähiöiden on uudistuttava vastaamaan asukkaiden arkipäivän tarpeita.
Edellisen hallituksen aikana käynnistetyn lähiöohjelman tavoitteena on ollut erityisesti 1960−1970-luvuilla rakennettujen suurimpien kaupunkien lähiöiden kilpailukyvyn lisääminen, myönteiseen imagoon perustuvan alueidentiteetin vahvistaminen ja paikallisen kehittämisen ja yhteistyön aktivoiminen.
Ohjelmaa on koordinoinut ympäristöministeriö ja käytännön toteutuksesta on vastannut asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Ohjelmassa on ollut mukana 12 kaupunkia, joissa on toteutettu yhteensä 45 hanketta. Muutama hanke on jo valmistunut, mutta suurin osa valmistuu vuoden vaihteessa. Koko ohjelman arviointi on parhaillaan käynnissä.
Antti Pulkkinen
