Hallitus haluaa poistaa pitkäaikaisen asunnottomuuden
Hallitus haluaa poistaa pitkäaikaisasunnottomuuden vuoteen 2015 mennessä. Asuntoministeri Krista Kiurun (sd.) mielestä tavoite on kova, mutta välttämätön.
Hallitus päätti käynnistää torstaina Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman vuosille 2012-2015.
Ohjelman edellinen kausi päättyy tänä vuonna. Tavoitteena oli puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus lisäämällä 1 250 asuntoa ja tukiasuntoa pitkäaikaisasunnottomille. Tämä määrällinen tavoite ylitetään selvästi. Uuden kauden tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus kokonaan vuoteen 2015 mennessä.
– Ohjelman tavoite on kova, mutta välttämätön. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on yhteiskunnallinen ja inhimillinen velvollisuutemme. Avain omaan asuntoon on usein mahdollisuus asunnottoman muidenkin ongelmien ratkaisemiseen, asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) painottaa.
Ohjelman tarkoituksena on lisätä vuoteen 2015 mennessä noin 1 250 asuntoa tai hoitopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille sekä tarjota sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja erityisryhmille. Ohjelman avulla halutaan lisätä nimenomaan pysyvää, pääosin vuokra-asumista.
Asuntolat ja muut tilapäiset majoitustilat pyritään korvaamaan ajanmukaisilla tuki- ja palveluasunnoilla. Näin parannetaan merkittävästi sekä päihdeongelmaisten että mielenterveyskuntoutujien asumisoloja ja kuntoutumismahdollisuuksia. Silti kuntien on varauduttava lyhytaikaisen kriisiasumisen järjestämiseen myös äkillisissä asunnottomuustilanteissa.
Ratkaisevaa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisessa on sosiaalisen vuokra-asuntokannan hyödyntäminen. Yhtä tärkeää on ennaltaehkäisy.
Edellisen ohjelmakauden menestystä vauhdittivat kaupunkien kanssa tehdyt aiesopimukset, joilla valtio ja kunta vähensivät pitkäaikaisasunnottomuutta yhteisin toimin. Aiesopimukset on tarkoitus uusia kymmenen nykyisen ohjelmakaupungin kanssa. Mukana ohjelmassa ovat olleet Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, Lahti, Joensuu ja Turku.
Asunnottomuuden vähentäminen tuo suoraan mitattavia taloudellisia säästöjä.
– Esimerkiksi asunnottomuutta ennaltaehkäisevällä asumisneuvonnalla vähennetään häätöjen ja vuokravelkojen aiheuttamia kustannuksia. Myös asunnottomuuteen usein liittyvien ongelmien, kuten päihdeongelmien, ratkaisemiseen tarvittavan laitoshoidon kustannuksia vähennetään, kun siirrytään räätälöityihin ja kuntouttaviin asumismuotoihin, asuntoministeri Kiuru selvittää.
Arvioiden mukaan yhden asumisneuvojan työ tuottaa julkiselle taloudelle vuodessa 43 000-85 000 euron säästöt.
Ohjelman kokonaisrahoitus on vähintään 100 miljoonaa euroa, josta 60 miljoonaa euroa on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) investointiavustuksia, noin 40 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia asuntojen hankintaan ja 6,7 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön avustuksia tukihenkilöstön palkkaukseen.
Aiesopimuskaupunkien oma rahoitus, joka pääosin kohdistuu tukihenkilöstön palkkaukseen, on noin 30 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudella.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmalla on onnistuttu ylittämään tavoite 1 250 asuntopaikan lisäämisestä vuosina 2008-2011. Kuluvan vuoden loppuun mennessä kymmenessä aiesopimuskaupungissa on otettu pitkäaikaisasunnottomien käyttöön noin 1 700 asuntoa, jonka lisäksi lähes 800 asuntoa on suunnattu nuorille aikuisille asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi.
Ennaltaehkäisyyn on panostettu muutenkin. Aiesopimuskaupungeissa on laadittu ohjeita yhteistyöstä häätöjen ehkäisyssä ja häätötilanteissa sekä palkattu ARAn tuella 12 uutta asumisneuvojaa. Pelkästään Helsingissä asumisneuvojien työllä onnistuttiin vuonna 2010 peruuttamaan 102 oikeuteen asti edennyttä häätöprosessia.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman johtamisesta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) kanssa.
Antti Pulkkinen
