Jätelautakunnat perustettava vappuun mennessä

Jätelautakunta tulee perustaa niin, että se voi aloittaa toimintansa heti uuden jätelain voimaantullessa 1.5.2012. Perustamisen lykkääminen uuden valtuustokauden alkuun 2013 saattaisi johtaa hankaliin seuraamuksiin, sillä jätelaissa ei ole siirtymäsäännöstä jätelautakuntaa varten. Lisäksi lain siirtymäsäännökset edellyttävät, että vanhat sopimusperusteiset jätteenkuljetukset käsitellään uudelleen uuden lain perusteiden mukaisesti 1.5.2013 mennessä.

 

Jäteyhtiön osakaskuntien yhteinen jätelautakunta perustetaan kuntien välisellä sopimuksella. Sopimuksessa sovitaan mm. isäntäkunnasta, jäsenten lukumäärästä, muiden kuntien edustuksesta lautakunnassa, puheenjohtajista, asioiden esittelystä ja rahoituksen järjestämisestä. Käytännössä isäntäkuntana toimii usein suurin kunta ja lautakunnan henkilöstö sijoittuu sen hallintoon. Muilla kunnilla on oma tai yhteinen edustaja lautakunnan jäsenenä.

Sopimuksen sisältö neuvotellaan yhteistyössä. Yhteinen ripeys on eduksi, eriaikaiset aikataulut hankaloittavat hyväksymistä. Sisältöjen muotoilussa on syytä edetä avoimesti ja yhtäjalkaa. Jos jossain kunnassa hyväksytään kiireellä sopimussanamuoto sellaisena, jota yksi tai useampi muu kunta ei halua, saatetaan joutua uuteen päätöskierrokseen yksituumaisuuden saavuttamiseksi. Ensimmäiseksi päätöksen tekoon ehtinyt kunta ei voi sanella ehtoja muille. Toisaalta ei ole syytä käyttää viivyttelyäkään painostuskeinona.

 

Kuntalain mukaan yhteislautakuntaa koskevassa sopimuksessa voidaan sulkea pois isäntäkunnan kunnanhallituksen otto-oikeus lautakunnan päätöksiin. Jätelaissa on kuitenkin niin tarkkaan säädetty kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävien järjestämisestä, ettei kuntalain 51 §:ää voitane ollenkaan soveltaa.

 

Otto-oikeutta ei siis liene lainkaan jätelain mukaisen kunnan jätehuoltoviranomaisen lakisääteisiin päätöksiin. Selvyyden vuoksi sopimukseen voidaan ottaa otto-oikeuden pois rajaava määräys, muussa tapauksessa asia selviää lopullisesti vasta mahdollisessa valitusprosessissa.

 

Jäteyhtiön osakaskuntien on pakollista kuulua yhteiseen toimielimeen. Jätelain täytäntöönpanokeskustelussa ovat eräät jätteenkuljetusyritysten edustajat yllyttäneet kuntia jäämään yhteistyön ulkopuolelle todeten, ettei ole säädetty sanktioita. Jätelaissa tai kuntalaissa ei todellakaan ole säädetty nimenomaisia erityisiä seuraamuksia sille, että jokin osakaskunnista ei lähde jätelautakuntayhteistyöhön mukaan.

 

Lakisääteisen velvollisuuden laiminlyöminen muuttuu kuitenkin jossain vaiheessa virkavelvollisuuden laiminlyönniksi, josta on rikoslaissa säädetty seuraamukset. Kaikkien osakaskuntien etu on perustaa yhteistuumin sopien jätelautakunta viranomaispäätöksentekoon.

Jätelautakuntaa koskevan sopimuksen voimaantulo on syytä määritellä riippumattomaksi siitä, miten sopijakuntien päätöksenteko etenee. Voimaantuloa ei pidä kytkeä hyväksymispäätösten lainvoimaan, jolloin valittamalla voitaisiin turhaan lykätä hallinnon organisoimista. Jätelautakuntasopimuksen hyväksymistä koskevat valtuustojen päätökset on syytä laittaa täytäntöön heti odottamatta lainvoimaa.

 

Lautakunnan tulisi aloittaa 1.5.2012, joten sopimuksen on syytä tulla voimaan viimeistään tuolloin määräyksellä, että täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä jo tuota ennen. Jäsenien valinnat ja muut järjestelyt voidaan silloin tehdä ajoissa.

 

Käytännössä lienee varminta määritellä, että sopimus tulee voimaan kunkin kunnan osalta, kun valtuusto on sen hyväksynyt. Tuolloin ei päädytä esim. pattitilanteeseen, jossa yksi vastahakoinen osakaskunta muiden hyvästä neuvottelutahdosta huolimatta estää lautakunnan toiminnan aloittamisen.

 

Lue lisää Kuntaliiton ohjeistuksesta jätelautakuntien perustamisesta http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2012/Sivut/2012-01-jatelautakunta.aspx