Uusiutuvan energian riskit selvitetään
Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset sekä mahdolliset riskit arvioidaan kokoamalla yhteen asiaa koskeva tutkimustieto.
Selvityksessä ovat arvioitavana metsähake, tuulivoima, liikenteen biopolttoaineet, vesivoima, biokaasu, peltobiomassat, pelletit, lämpöpumput, kierrätyspolttoaineet sekä aurinkolämpö- ja sähköjärjestelmät.
Ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön teettämä selvitys valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä.
EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet edellyttävät uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Kansallisessa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassa esitetään, että Suomen tulee lisätä uusiutuvan energian osuutta 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian direktiivin velvoitteen mukaisesti.
Selvityksessä tarkastellaan uusiutuvien energialähteiden koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia muun muassa ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen, veden kulutukseen, luonnon monimuotoisuuteen, maankäyttöön, hiukkasten muodostumiseen, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön ja otsonikatoon. Muita tarkasteltavia vaikutuksia ovat muun muassa melu, haju, maisemahaitat, esteettiset haitat, terveysvaikutukset ja vaikutukset luonnon virkistyskäyttöön.
Lisäksi selvityksessä verrataan uusiutuvia energiamuotoja uusiutumattomiin, minkä ansiosta uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden mahdollisia haittoja voidaan vertailla toisiinsa. Lisäksi selvityksessä esitetään toimenpide-ehdotuksia ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi sekä kartoitetaan tutkimus- ja seurantatarpeita.
Työn tavoitteena on tukea kansallisen uusiutuvan energian toimintasuunnitelman kestävää toteuttamista. Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön mahdollisia ympäristöhaittoja ja -riskejä voidaan välttää, kun ne tunnistetaan mahdollisimman varhain. Näin voidaan myös sovittaa yhteen energiapoliittiset sekä muut luonnon- ja ympäristönsuojelun tavoitteet.
Hankkeen päärahoittajia ovat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriöt rahoittavat tutkimusta yhteensä 120 000 eurolla vuosina 2012-2013. Selvityksen toteuttavat Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT. Tutkimuslaitosten omarahoitus on yhteensä 120 000 euroa.
Antti Pulkkinen
