Ministeriöt julkistivat budjettiehdotuksensa

Huhtikuussa 2012 annetun liikennepoliittisen selonteon kymmenvuotisen kehittämisohjelman hankkeita aletaan toteuttaa tulevalla budjettikaudella. Painopistettä siirretään suurista kehittämishankkeista nykyisen liikenneväyläverkon kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen. Uusina, selontekoon liittyvinä hankkeina ehdotetaan vuonna 2013 aloitettavaksi Kehä III:n toinen vaihe sekä tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen.

 

Kehä III:n toinen vaihe sisältää Lentoasemantien ja Tikkurilantien eritasoliittymien rakentamisen ja bussiramppien parantamisen, kolmansien kaistojen rakentamisen Lahdentien ja Hakunilan eritasoliittymien välille, uusien ramppien rakentamisen Porvoon väylän liittymään ja liikenteen hallintajärjestelmän Kehä III:n ja Porvoon välille.

 

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 150 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuus on 110 milj. euroa ja Vantaan kaupungin 40 milj. euroa. Lisäksi Vantaa rahoittaa valtion osuutta väliaikaisesti 50 milj. eurolla. Käynnistysmääräraha vuonna 2013 on 10 milj. euroa.

 

Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimisen kokonaiskustannukset ovat 90 milj. euroa. Hanke toteutetaan vuosina 2013–2018. Vuonna 2013 käynnistysmääräraha on 5 milj. euroa.

 

Liikennepoliittisen selonteon mukaisesti budjetissa varataan rahaa suunnitteluun niin, että hankkeet ovat entistä valmiimpia käynnistettäviksi. Vuoden 2013 budjetissa on lisäksi osoitettu erillinen 12 milj. euron rahoitus Pisara-radan suunnitteluun.

 

 

Meneillään oleviin väylähankkeisiin LVM ehdottaa 552 milj. euron määrärahaa. Vuonna 2013 on käynnissä yhteensä 15 väylähanketta, joista 11 on tiehankkeita ja 4 ratahankkeita.

 

Osa väylähankkeista on toteutettu siten, että kaupungit, kunnat ja muut ulkopuoliset rahoittajat ovat väliaikaisesti rahoittaneet myös valtion osuuden hankkeista. Vuonna 2013 valtio maksaa näistä, jo valmistuneista hankkeista takaisin ulkopuolisille rahoittajille yhteensä 157 milj. euroa. Tällaisia hankkeita ovat Turunväylän ja Vallikallion väli Kehä I:llä, Kehä III:n ensimmäinen vaihe, Kilpilahden tieyhteys ja radan Seinäjoki-Vaasa sähköistys.

 

Länsimetron rakentaminen Ruoholahden ja Matinkylän välillä jatkuu. Valtio osallistuu rakentamiskustannuksiin 30 prosentin rahoitusosuudella. Vuodelle 2013 ehdotetaan 24 milj. euroa.
Yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen ehdotetaan 8 milj. euron määrärahaa, kun se tänä vuonna on 13 miljoonaa euroa.

 

Perusväylänpitoon ehdotetaan 935 miljoonan euron määrärahaa. Siihen kuuluvat väylien päivittäinen ylläpito ja hoito, loppuun käytettyjen rakenteiden korvaaminen, liikenteen ohjaus sekä pienet investoinnit. Etusijalle asetetaan teiden, ratojen ja vesiväylien päivittäinen liikennöitävyys.

 

 

Alueellisen ja paikallisen bussi- ja taksiliikenteen ostoihin sekä seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennusten tukemiseen käytetään 31,8 miljoonaa euroa.

 

Vuonna 2013 varataan erillinen 10 miljoonan euron määräraha keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen. Tuki on aiemmin sisältynyt alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja hintavelvoitteisiin. Suurten kaupunkien joukkoliikennettä avustetaan 10,3 miljoonalla eurolla.

 

 

Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2013 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalleen on yhteensä 261 miljoonaa euroa. Ehdotuksessa korostuvat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutokseen sopeutumiseen tähtäävät toimet. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen merkitys Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa.

 

Asuntopolitiikassa painopisteenä on edistää sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoisia asuntomarkkinoita sekä turvata erityisryhmien ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevien asumistarpeita. Valtion tukeman kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edellytyksiä parannetaan erityisesti kasvukeskuksissa edistämään muun muassa työvoiman saantia. 

 

Valtion ja kuntien välisiä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksia jatketaan kaupunkiseuduilla ja tarkastellaan niiden yhteydessä myös alueen palveluja ja elinkeinoja.

 

 

Korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan varattavaksi määrärahakehysten mukaisesti 50,5 miljoonaa euroa. Määrärahasta on tarkoitus suunnata korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin 37,5 miljoonaa euroa ja energia-avustuksiin 13 miljoonaa euroa. Korjausavustusten painopisteenä ovat uusien hissien rakentamisen tukeminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaustoiminta, joille molemmilla edistetään vanhenevan väestön kotona asumista.

 

Energia-avustuksia myönnetään kerros- ja rivitalojen energiakatselmuksiin ja toimenpiteisiin, joilla parannetaan asuinrakennusten lämmöneristystä tai uusitaan tai korjataan ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa ei ole enää mahdollista tukea määrärahan niukkuuden takia.

 

 

Ympäristöministeriö ehdottaa ympäristötöiden ja vesiensuojeluinvestointien tukemiseen yhteensä 13,9 miljoonaa euroa. Ympäristötöinä rakennetaan muun muassa siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja sekä kunnostetaan pilaantuneita maita ja vesistöjä. Määrärahasta on tarkoitus käyttää noin miljoona euroa vuonna 2010 aloitetun haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan tukemiseen.

 

Ympäristöministeriö tukee edelleen kaavoitustavoitteiden saavuttamista  30 prosentin kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan 15 miljoonaa euroa vuonna 2013. Avustukset on sidottu kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu.

 

Asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi laadittavan poikkihallinnollisen ohjelman toteuttamista varten varataan vuotuisiin avustuksiin 4 miljoonaa euroa asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriön budjettiehdotuksessa vesitalouden määrärahojen taso laskee vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 3 miljoonaa euroa, pääosin hallitusohjelmasäästöjen johdosta. Vuonna 2013 hallitusohjelman mukaisesta kokonaissäästöstä 8 miljoonaa euroa kohdistuu vesitalouteen.

Kuntaliitto on ministeriöiden budjettiehdotuksia arvioivassa tiedotteessaan pettynyt siihen, ettei valtiovarainministeriön esitykseen sisälly selvityksessä ollutta jäteveron noin 90 miljoonan euron tuoton siirtämistä kunnille ensi vuoden alusta lukien. Se ei liiton mielestä olisi ristiriidassa jätelain jätteen tuoton vähentämistavoitteiden kanssa, eikä lisäisi hallinnollisia kustannuksia.

 

Paavo Taipale