Kaupunkiympäristö: 3-30-300-ohje tähtää terveellisempiin ja vihreämpiin asutuskeskuksiin
Viherohje kannustaa lisäämään asutuskeskuksiin isompia puita ja enemmän viheralueita. Kuva Helsingistä Annalan kartanon ympäristöstä. (Kuva Jenni Roth)
Viherympäristöliitto ry tuo esiin uutta 3–30–300-periaatetta valtakunnallisella Puunhalausviikolla, joka järjestetään yhdeksättä kertaa. Periaate on tutkimukseen perustuva ohjeistus, jonka tavoitteena on kehittää vihreämpiä, terveellisempiä ja kestävämpiä kaupunkeja, kyliä ja naapurustoja. Ohjeistus pyrkii takaamaan kaupunkien asukkaille tasa-arvoisen yhteyden puihin ja pääsyn viheralueille sekä niiden tuomiin hyötyihin asettamalla minimivaatimukset ympäristön puiden ja viheralueiden määrälle.
3 puuta jokaisen ikkunasta
3–30–300-periaatteen mukaan jokaisen tulisi nähdä kodistaan, koulustaan tai työpaikaltaan vähintään kolme isompaa puuta. Tutkimukset osoittavat, että muutama suuri puu vaikuttaa mielenterveyteen positiivisemmin kuin suuri määrä pieniä puita. Puiden tulisi olla niin lähellä, että voit havaita niiden lehdet ja bongata puissa elävät eläimet.
– Tämä on erityisen tärkeää, jos vietät paljon aikaa kotona tai lähiympäristössä. Puiden katselu voi tarjota tärkeitä taukoja työpäivääsi, inspiroida sinua ja lisätä luovuuttasi. Lyhytkin tauko ja yhteys elävään luontoon auttaa vähentämään stressiä ja kohottamaan mielialaa, muistuttaa tutkija Miia Mänttäri Luonnonvarakeskuksesta.
30 prosentin latvuspeittävyys jokaisella asuinalueella
Puiden latvuspeittävyydellä on suora yhteys useisiin kansanterveyteen vaikuttaviin tekijöihin, ja korkeampi latvuspeittävyys on yhdistetty jopa alhaisempaan kokonaiskuolleisuuteen. 3–30–300 periaate suosittaa, että kunkin asuinalueen latvuspeittävyys olisi vähintään 30 prosenttia.
Kun asuinalueella on paljon puita, on unen laatu parempaa, mieli pysyy virkeämpänä ja fyysinen kunto kohenee. Varjoisat alueet tarjoavat luonnollista viilennystä, mikä vähentää ilmastointitarvetta ja näin myös energiankulutusta. Tämä tekee ympäristöstä kestävämmän ja miellyttävämmän kaikille asukkaille.
Varjoisilla alueilla on myös todettu olevan positiivinen vaikutus lasten leikkeihin ja liikuntaan, sillä ne tarjoavat turvallisen ja miellyttävän ympäristön ulkoiluun.
300 metriä viheralueelle
Viheralueiden läheisyys on myös yhdistetty moniin positiivisiin terveysvaikutuksiin. Pääsy korkealaatuisille viheralueille, mieluiten alle 300 metrin päässä kodista, tekee niiden säännöllisestä käytöstä helppoa ja houkuttelevaa.
Suuremmat puistot ja viheralueet eivät tarjoa vain silmäniloa, vaan niissä lajien monimuotoisuus on suurempaa ja virkistysmahdollisuuksia on runsaasti. Ne ovat kaupunkilaisten suosiossa juuri siksi, että ne tarjoavat jotain kaikille: voit kävellä, ulkoiluttaa koiraa, harrastaa aktiivisia urheilulajeja ja pelejä, tarkkailla luontoa tai vain viettää aikaa ystävien kanssa.
Viheralueilla oleskelu alentaa elimistön stressireaktioita, kuten verenpainetta, sydämen sykettä ja lihasjännitystä ja voi siten ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta.
– Viheralueet ovat siis todellisia hyvinvoinnin keitaita, jotka rikastuttavat elämäämme monin tavoin, Mänttäri toteaa.
Puunhalausviikon 26.8.–1.9.2024 järjestävät Viherympäristöliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, Luonnonvarakeskus ja Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry. Puunhalausviikko on myös osa 31.8. vietettävän Suomen Luonnon päivän tapahtumia.
