Viherrakentaminen: Keravalle rakennettiin Alusta 2.0 -paviljonki – kierrätetyistä aineksista syntyy hyvä kasvualusta
Kekkilä esittelee Alusta 2.0 -paviljongissa kaupungeille ja kunnille suuntaamaansa palvelukonseptia. (Kuva Kekkilä)
Keravalle on rakennettu niittymäinen Alusta 2.0 -paviljonki, jonka idea on luoda kohtaamispaikka ihmisten ja luonnon välille. Samalla paviljonki tuo näkyväksi maaperän merkityksen niin meille kuin muulle luonnolle, Kekkilä kertoo tiedotteessaan.
Alusta 2.0 -paviljongissa käytetään kaupungin kierrätysmateriaaleista valmistettua kasvualustaa, joka on osa uutta kaupungeille ja kunnille suunnattua Kekkilän Green City -palvelukonseptia.
Keravalle rakentunut Alusta 2.0 -paviljonki on yhteisöllinen rakennusprojekti, joka on toteutettu monialaisella yhteistyöllä Suomi/Koivisto arkkitehtitoimiston johdolla. Kumppaneita olivat Kekkilän ohella Helsingin yliopisto, Keravan kaupunki, Wienerberger Oy, Saint-Gobain Finland ja Carbo Culture. Paviljonki on suunniteltu kestämään kymmenen vuotta, mikä on kokeilevan ja ympäristötietoisen rakennusprojektin osalta kunnianhimoista, sillä useimmat rakennusprojektit ovat monesti niin isoja, monimutkaisia ja hitaita, ettei radikaaleja kokeiluja saada aikaan.
Ensimmäinen Alusta-paviljonki toteutettiin Helsingin keskustassa. Keravan Alusta 2.0 on järjestyksessä toinen.
Kekkilä on valmistanut Alusta 2.0 -paviljongin kasvualustan yhteistyössä Keravan puisto-osaston kanssa. Pääosa materiaalista on kierrätysainesta. (Kuva Kekkilä)
Kasvualusta kaupunkivihreän perusta
– Kasvualusta on kehitetty yhteistyössä Kekkilän ja Keravan puisto-osaston kanssa tukemaan kasvien ja maaperäeliöiden hyvinvointia, kertoo Hannes Rummukainen Kekkilästä.
Keravan kasvualustan materiaaleista 75 % on kierrätettyjä: Keravan kaupungin haravointijätekompostia, kierrätysperäistä mineraaliainesta Keravalta, biojätekompostia ja biohiiltä.
Niittyä ympäröivät kiemurtelevat savirakenteiset muurit ja penkit sekä puurakenteiset pergolat, jotka tarjoavat erilaisia oleskelu- ja kohtaamispaikkoja ihmisille sekä suojapaikkoja erilaisille hyönteisille.
Niittyjen merkitys korostuu
Niittyjen merkitys on kasvanut viime vuosina ja on aiheena ajankohtainen luontokadon ja ilmastonmuutoksen myötä. Pölyttäjähyönteiset tarvitsevat kukkivia kasveja ravinnokseen ja suojaisia kolosia ja onkaloita pesimiseen, hajottajahyönteiset lahopuuta, ja maaperämikrobit maaperää elääkseen.
Alustan kasvillisuus ja huokoiset rakenteet pyrkivät vastaamaan näihin tarpeisiin. Myrkyttömät ja uusiokäytettävät materiaalit säästävät luontoa kaikissa vaiheissa niiden käyttöönotosta käytöstä poistamiseen.
– Kestävä viherarkkitehtuuri voi tukea elämää ja sitä ylläpitäviä prosesseja sen sijaan, että syrjäytetään kaikki orgaaninen meidän rakennetun ympäristömme tieltä, kuvailevat Alusta 2.0 -paviljongin arkkitehdit Maiju Suomi ja Elina Koivisto.
Biodiversiteetti maan alla ja päällä
Yli puolet maailman eliöistä elää maaperässä. Maaperän monimuotoisuuden säilyttäminen on yhtä tärkeää kuin maanpäällisen monimuotoisuuden.
– Pienetkin muutokset kaupungeissa voivat luoda elinympäristöjä, jotka houkuttelevat ekosysteemiin lajeja ja lisäävät monimuotoisuutta, kertoo Petra Salonen Kekkilästä.
Selkärangattomat eläimet toimivat kasvien pölyttäjinä, kuolleen kasviaineksen hajottajina ja jopa tuholaiskantojen säätelijöinä. Keravan Alusta 2.0 -paviljongin kasvilajisto on valittu pölyttäjähyönteisten tarpeet edellä. Helsingin yliopiston ekologian tutkijat tekivät listan pölyttäjäystävällisistä kasveista, joista sitten suunniteltiin kokonaisuus, joka tarjoaa ravintoa koko kasvukauden ajan eri pölyttäjäryhmille, kuten perhosille, kimalaisille, mehiläisille ja erilaisille pistiäisille, joilla on kaikilla omat mieltymyksensä ja fysiologiset ominaisuutensa.
Samalla kasvit muodostavat ja rajaavat tilaa ja toimivat sitä kautta ikään kuin aktiivisina tekijöinä paikan arkkitehtuurissa.
