Näsin puistosillan toimivalla kevyenliikenteen reittillä on monipuolisia kasvi-istutuksia ja aktiviteetteja kaupunkilaisille. (Kuva Timo Taulavuori)

Vuoden Ympäristörakenne 2023 -kilpailun voittajaksi on valittu Näsin puistosilta Tampereella. Se edustaa uudenlaista ajattelua.

”Tampereen Näsin puistosillalla on poikkeuksellisella tavalla hyödynnetty vanhan ajoneuvosillan rakenteet uuteen käyttötarkoitukseen, maisemoiden silta virkistykseen ja kevyen liikenteen käyttöön. Maisemasilta rytmittyy miellyttävällä tavalla ympäröiviin alueisiin ja jatkaa puistomaista kulkua alueiden välillä.” Näin Vuoden Ympäristörakenne 2023 -kilpailun tuomaristo luonnehti voittajaa Viherpäivien palkintojenjakotilausuudessa Jyväskylässä.

Näsin puistosillan on suunnitellut maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo.

Tuomaristo valitsi kolmen finalistin joukosta voittajaksi Tampereen uudeksi maamerkiksi muodostuneen Näsin puistosillan. Maanlumon suunnittelema maisemointikokonaisuus ja toimivuus vakuuttivat tuomariston.

Voittajakohteessa on toteutettu hienosti myös tämänvuotisen kilpailun teemaa vihervuoroisuudesta. Puistosillalta löytyy esimerkiksi 40 erilaita kasvia.

Maanlumon maisema-arkkitehdit Krista Muurinen ja Elsi Lehto kertovat voiton tuntuvan huikealta, koska Suomessa jaetaan alan palkintoja niin vähän. Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun voitto on aivan erityinen tunnustus.

– Suomessa tehdään hyvää maisemasuunnittelua ja rakentamista. Näiden kilpailujen kautta voimme tuoda myös alaa enemmän esiin, Muurinen sanoo.

Elämyksellinen kulttuurien kohtaamispaiakka

Ranta-Tampellan ja Särkänniemen alueen yhdistävä Näsin puistosilta otettiin käyttöön viime kesänä parin vuoden rakennusprojektin jälkeen. Vanha ajoneuvosilta on nyt muutettu Näsijärven puolelta kävelijöiden virkistyskäyttöön ja avoimeksi oleskelutilaksi. Viereinen Tammerkosken puoleinen osuus on jäänyt ajoneuvoliikenteen käyttöön. Puistosilta on osa Näsijärven rantareittiä.

Muurinen ja Lehto heittivät ensimmäiset ideat Näsin siltojen käytöstä jo Ranta-Tampellan suunnittelun yhteydessä. Heistä olikin hienoa, että Tampereen kaupunki lähti ennakkoluulottomasti ja rohkeasti kehittämään autoilta vapautunutta siltaa oleiluun ja monenlaiseen toimintaan. Näin toimisto sai muokattavakseen 225 metriä pitkän ja 14 metriä leveän sillan. Maanlumon yksi erityisosaamisalue on kannen päälle rakennettavat puistot ja pihat.

– Saimme vapaat kädet suunnitteluun ja halusimme toteuttaa erityisen elämyspaikan kaupunkilaisille. Kohde oli inspiroiva, ja yksi suunnitteluun vaikuttaneista yksityiskohdista oli auto- ja puistosillan välinen kuilu. Sen päälle rakentui sillat yhdistävä kävelyritilä, jonka alta näkyy Tammerkoski, Muurinen kertoo.

– Paikka on hieno jo itsessään. Maisema on voimakas ja Näsijärvi on läsnä esimerkiksi sillan tuulessa. Sillalla kohtaavat avara järvimaisema ja kaupungin puoleinen kulttuurimaisema, Lehto sanoo.

Monipuolista kasvillisuutta ja kivirakenteita

Monipuolisessa maisemointikokonaisuudessa on hyödynnetty paikallista graniittia kahden sillan tasoeroja tasoittavalla aaltomaisella kivimuurilla. Lehto kertoo, että alkuvaiheessa muuriin mietittiin myös betonia, mutta kivi valikoitui materiaaliksi sen kestävyyden ja paikallisuuden takia.

– Muurista haluttiin juureva, Lehto tiivistää.

Viherrakentaminen on ollut suunnittelun yksi lähtökohta, ja viheralueet jatkuvat koko puistosillan läpi. Kasvit on valittu niin, etteivät ne kasvaessaankaan peitä Näsijärven maisemaa, mutta kesäisin oleskelupaikoilla on aina jotain kukassa. Päätyjen puuistutukset liittävät sillan mantereisiin. Tuomariston perusteissa todetaankin, että sillalla toteutettu vihervuoroisuus on ansiokas, värivalinnat ovat alueelle sopivia ja istutusalueet jaksottavat luontevasti oleskelualueita ja kulkureittejä.

Tuomaristo antoi kiitosta myös kierrätysmateriaalien käytöstä ja esteettömyyden huomioon ottamisesta. Maisemasillan rakennusmateriaalit olivat perustelujen mukaan laadukkaita ja asennustyön jälki pääosin huolellista.

Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun järjestävät KIVI ry, Betoniteollisuus ry ja Puutarhaliitto ry. Tuomaristossa ovat mukana myös Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton, Maisemasuunnittelijoiden, ympäristöministeriön ja Viherympäristöliiton edustajat.

Uusi kilpailu käyntiin

Tilaisuudessa käynnistettiin Vuoden Ympäristörakenne 2024 -kilpailu.

Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää korkeatasoisten ympäristökokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta. Kilpailussa arvostetaan uusien ratkaisumallien, käyttökohteiden ja sovellutusten kehittämistä sekä kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin (KESY) toteutumista kohteissa.

 

 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *