Rakentamisen aikana syntyy paljon muovijätettä. (Kuva: Ville Miettinen)

Rakentamisessa syntyvä muovijäte on saatava paremmin kiertoon. Tätä edistämään synnytettiin joulukuussa 2020 vapaaehtoinen sopimus, johon odotettiin muun muassa kuntien allekirjoituksia ja sitoutumista sen tavoitteisiin.

Vielä tähän päivään mennessä yksikään kunta ei ole kyseistä green deal -sopimusta allekirjoittanut.

Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen tavoitteena on lisätä rakentamisessa käytettyjen kalvomuovien erilliskeräystä, tehostaa kalvomuovien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, lisätä kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien käyttöä, optimoida ja vähentää ympäristön kannalta kestävästi kalvomuovien kulutusta sekä lisätä kierrätettyjen kalvomuovien käyttöä kalvomuovien tuotannossa niin, että vuonna 2027 tuotannossa käytetyistä raaka-aineista 40 prosenttia on kierrätettyjä kalvomuoveja.

Muovisopimuksen julkistivat kolme vuotta sitten ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus, Muoviteollisuus, Suomen Kuntaliitto, rakennus- ja sisustustarvikekaupan liitto RASI, Sähköteknisen Kaupan liitto (STK), Teknisen Kaupan liitto (TKL), Kemianteollisuus sekä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP.

Kiertotalouden asiantuntija Janne Keränen Motivasta kirjoitti maanantaina Kuntalehden kolumnissaan, kuinka kalvomuovia syntyy pienissäkin kohteissa yllättene niin paljon, että erilliskeräys on kannattavaa.

Kunnilla muovi yksi muiden jätteiden joukossa?

Syitä siihen, miksi kunnat eivät ole lähteneet rakentamisen muovin green deal -sopimukseen voi arvailla. Erikoisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta pohtii, että ehkä sopimusta pidetään suppeana tai turhan yksityiskohtaisena ja byrokraattisena.

– Rakentamisen kiertotalous nähdään kenties laajempana kokonaisuutena. Rakentamisen sektorilla on paljon tehtävää, ja huomiota saatetaan kiinnittää pelkkien muovijätteiden sijaan kaikkiin työmailla syntyviin jätteisiin.

Innala huomauttaa, että isoista kaupungeista esimerkiksi Helsingillä ja Espoolla on omat kiertotalouden ja muovinkierrätyksen ohjelmansa.

– Vaikka kunnat eivät ole sitoutuneet rakentamisen muovit green deal -sopimukseen, ei se tarkoita, etteikö niissä toimittaisi muovijätteen vähentämiseksi. Voi olla, että asiassa halutaan edetä omalla tavalla ja omassa tahdissa.

Hänen mielestään on kuitenkin selvää, että yleisesti ottaen kunnat tarvitsevat sparrausta ja innostajaa kiertotalouteensa, jotta hyvät asiat saadaan lähtemään lentoon.

Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen suunnittelussa kuntia kuultiin melko myöhäisessä vaiheessa, mikä saattoi vaikuttaa lopputulokseen – ja kuntien vähäiseen intoon allekirjoittaa sopimusta. Esimerkiksi sopimuksen keskittyminen vain yhteen muovilajiin saattaa ihmetyttää ja raportointi saatetaan kokea työlääksi.

Kaavoituksella ja tontinluovutuksella vaikutusta

Innala toivoo, että kunnissa olisi tutustuttu materiaaliin, joka julkaistiin sopimuksen yhteydessä, esimerkiksi verkkokoulutuskokonaisuuteen. Ennen varsinaista toimintaa tarvitaan paljon tietoa. Kiertotalouden ymmärtäminen ja käytäntöön vieminen vievät joka tapauksessa aikaa, ja tulokset näkyvät vuosien viiveellä.

Jos toimenpiteitä ja tuloksia halutaan heti, dealin tulisi olla todellinen vaihtoehto jollekin vastaavaan toimintaan velvoittavalle laille. Esimerkkinä tuloksellisesta sopimisesta käyvät kaupan muovipussit: kaupat saivat valita muovikassien vähentämistavoitteen saavuttamiseksi joko vapaaehtoisen sopimuksen tai velvoittavan lainsäädännön laatimisen. Vapaaehtoinen vaihtoehto koettiin alalla mieluisammaksi. Tulosta on syntynyt.

Hänen mukaansa kunnat ovat kiertotalouden polulla, vaikka isoa laivaa ei olekaan helppo kääntää. Kuntien strategisissa tavoitteissa on yhä useammin tavoitteita ja toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi.

Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi kaavoituksen kiertotaloutta edistäviin toimiin. Niissä voidaan edistää esimerkiksi kiertotaloutta tukevien alueiden kaavoittamista tai varata tilaa uusilla alueilla vaikkapa väliaikaisille rakennusaikaisten maamassojen varastointipaikoille.

Motiva muistuttaa, että kunnilla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa muovien kierrätyksen asenteisiin ja käytäntöihin rakentamisessa.

Kierrätyksen eurot jäävät hyödyntämättä

Motiva muistuttaa, että rakennussektori on yksi eniten muovia käyttävistä toimialoista, mutta muovijakeen erilliskeräys ei ole vielä arkipäivää. Yksi merkittävä syy on osaamisen puute rakennustyömailla ja koko toimitusketjussa.

Arvioiden mukaan muovijätettä syntyisi vuodessa 315 000 tonnia ja määrä erityisiä toimia kasvaa lähes viidenneksellä vuoteen 2030 mennessä.

Muovi jätteenä on iso päästölähde. Kaikesta Suomen muovijätteestä noin kaksikolmasosaa päätyy energiahyödyntämiseen. Samalla muovin kierrättämisestä syntyvät eurot jäävät hyödyntämättä.

Muovisten pakkausmateriaalien lähes koko potti, arvoltaan 70–105 miljardia euroa, menetetään, kun muovin käyttö rajoittuu yhteen käyttökertaan.

Kunnat voivat parantaa osaamistaan maksuttomalla rakentamisen muovien verkkokoulutuksella.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *