YM jakoi viimeiset avustukset kuntien ilmastosuunnitelmiin – "Toivottavasti kunnat löytävät vaihtoehtoisia rahoituskanavia"
Ilmastosuunnitelmien toimenpiteet ovat kohdistuneet yleensä energiaan, rakentamiseen, yhdyskuntasuunnitteluun, kulutukseen, hiilinieluihin sekä sopeutumistoimenpiteisiin. Ohjelmien yleisin toimenpide liittyy fossiilisista polttoaineista luopumiseen tai niiden käytön vähentämiseen. (Kuva: Ville Miettinen)
Ympäristöministeriö on myöntänyt toistaiseksi viimeiset avustukset kunnille ilmastosuunnitelmien laatimiseen.
Maaliskuussa ilmastolakiin tullut muutos velvoitti kunnat ilmastosuunnitelman laatimiseen. Muutamaa kuukautta myöhemmin julkaistussa Petteri Orpon, kok., hallituksen hallitusohjelmassa linjataan tuon velvoitteen lakkauttamisesta. Samalla loppuu avustusten jako ilmastosuunniutelman laatimiseen.
Suunnanmuutos ilmastosuunnitelman velvoittavuudessa merkitsee myös ilmastosuunnitelman laadintaan tarkoitettujen avustusten lakkauttamista ensi vuodesta alkaen.
Ympärisöministeriön mukaan syynä velvoittavuuden poistoon ja avustusten lakkauttamiseen on Orpon hallituksen tavoite vahvistaa julkista taloutta.
– Osasimme odottaa, että ilmastotyön kehittämisen tukea saatetaan nipistää, mutta tällaisen jo lakiin kirjatun velvoitteen poistaminen oli yllätys. Ilmasto-ohjelman tekoon oli jo rahoitus olemassa, ja kunnat olivat lähteneet valmistautumaan työhön, kommentoi Kuntaliiton Yhdyskunnat ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen muutosta Kuntalehdelle aiemmin elokuussa.
Myös Suomen ympäristökeskuksessa uutta linjausta ihmeteltiin.
– Laki oli hädin tuskin saatu voimaan, kun se jo peruttiin. Tällainen poukkoilevuus on vähintään huonoa hallintoa, SYKEn tutkimusinsinööri Teemu Ulvi sanoi Kuntalehdelle.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok., totesi Kuntalehdelle tällä viikolla, että on hyvä, että kuntien raportointivelvoitetta vähennetään.
– Itse asiassa kunnissa on kaikki kehittämisen avaimet omissa käsissään, Ikonen sanoi ilmastosuunnitelman velvoittavuuden poistamisesta.
Kun lakimuutos tuli voimaan, sen oli tarkoitus täydentää ilmastolain kokonaisuudistusta. Kuntien ilmastosuunnitelman nähtiin täydentävän ilmastolain kansallista suunnittelujärjestelmää.
-Jo olemassa olevia kuntien ilmastosuunnitelmia on päivitettävä, sillä uuden lain mukaisia suunnitelmia on peilattava lain kansallisiin tavoitteisiin ja ne on kytkettävä kuntastrategiaan. Näitä näkökulmia ei ole nykyisissä suunnitelmissa juuri huomioitu, Kuntaliiton tiedotteessa kuvattiin maaliskuussa.
Viimeisissä avustuksissa mukana 63 kuntaa
Huhtikuussa avatussa avustushaussa jaettiin yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Valtionavustusta myönnettiin kunnille, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut. Avustusta myönnettiin enintään 45 000 euroa kuntaa kohden. Avustuksia myönnettiin 29 hankkeelle, joissa on mukana 63 kuntaa.
-Kuntien ilmastotyön vauhdittaminen on meille edelleen tärkeää. Vaikka uutta avustushakua ei pystytä mahdollisesti enää järjestämään, toivottavasti kunnat löytäisivät vaihtoehtoisia rahoituskanavia, kuten alueellisen EAKR-rahoituksen, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Miia Berger sanoo tiedotteessa.
